♥♠♦♣ Pääsivulle SISÄLLYSLUETTELO SITOUMUSSAMBAN

SÄÄNTÖIHIN

1. Peli 2

2. Kortit 2

3. Jako. 2

4. Pelivuoro. 3

5. Pakan nosto. 3

6. Korttien jako. 3

7. Jako väärällä vuorolla. 3

8. Uusi jako. 4

9. Pelin kulku. Tarjoukset 4

10. Nosto. 5

11. Pöytäys. 6

12. Korttien pistearvot 7

13. Avauspöytäys. 7

14. Sitoumuspuolueen avaus. 8

15. Avaus sitoumuksetta. 8

16. Avopakan sulkeminen. 9

17. Avauspöytäyksen jälkeen tehdyt pöytäykset 9

18. Canastat ja värisarjat 9

19. Heitto. 10

20. Mustat kolmoset 10

21. Punaiset kolmoset 10

22. Nostot umpipakasta. 11

23. Avopakan nosto avatessa. 11

24. Lukitsemattoman avopakan nosto. 11

25. Lukitun avopakan nosto. 12

26. Pelin aikana sallitut tarkistukset, huomautukset ja kysymykset 12

27. Lopettamislupa. 13

28. Lopettaminen. 13

29. Hyvitykset korttipisteistä. 14

30. Kiellot 14

31. Hyvityspisteet 14

33. Rangaistuspisteet 15

34. Vähimmäispistevaatimukset 16

35. Sitoumuksen saavuttaminen. 16

36. Sitoumukseton peli 17

37. Umpipakan viimeinen kortti 17

38. Virheellisyyksiä umpipakan nostossa. 18

39. Virheellisyyksiä avopakan nostossa. 18

40. Sääntöjenvastaiset pöytäykset 19

41. Virheellisen pöytäyksen hyväksyminen. 19

42. Virheellisen pöytäyksen korjaaminen. 20

43. Pöytäys väärällä vuorolla. 20

44. Virheellinen heitto. 20

45. Näytetyt kortit 21

46. Rangaistuskortit 21

47. Pisteet 22

48. Virheelliset pisteet 22

PELIHARJOITUS. 23

♥♠♦♣ Pääsivulle

1. Peli

Peli käsittää yhden tai useampia eriä ja päättyy, kun toinen tai molemmat puolueet ovat jonkin erän lopussa saaneet yhteensä vähintään 20 000 pistettä. Korkeimman pistemäärän saavuttanut puolue voittaa pelin. Molempien puolueiden saavuttaessa saman pistemäärän peli on ratkaisematon (tasapeli).

2. Kortit

Pelissä käytetään kolmea 52 korttia sisältävää korttipakkaa ja kuutta jokeria. Pelissä on siis yhteensä 162 korttia, joista 18 on apukortteja (6 jokeria ja 12 kakkosta).

3. Jako

Kortit on tarkastettava ennen ensimmäistä jakoa.

Pelaajat vetävät sekoitetusta ja levitetystä pakasta yhden kortin kukin, tällä määrätään pelin aloittaja. Arvokkaimman kortin vetänyt on aloittaja ja ensimmäinen "työn"tekijä on hänen oikealla puolellaan istuva pelaaja.

Korttien arvojärjestys ylimmästä alimpaan on seuraava:
Ässä-kuningas-rouva-sotamies-10-9-8-7-6-5-4-3-2.
Eri maiden arvojärjestys ylimmästä alimpaan: pata - hertta - ruutu - risti.

Mikäli kaksi pelaajaa vetää samanarvoiset suurimmat kortit heidän on vedettävä pakasta uudet kortit. Tämä ei vaikuta heidän asemaansa muihin pelaajiin nähden. Jos pelaaja vetää jokerin, näyttää useamman kortin tai vetää jonkin pakan neljästä päällimmäisestä tai alimmaisesta kortista, hänen on vedettävä uudelleen.

4. Pelivuoro

Arvoltaan korkeimman kortin vetänyt pelaaja aloittaa pelin. Hänen oikealla puolellaan istuva pelaaja jakaa kortit. Ensimmäisen erän jälkeen jakovuoro on seuraavalla myötäpäivään (vasemmalle).

5. Pakan nosto

Kuka tahansa pelaajista saa sekoittaa pakan, mutta varsinaisen jakajan oikealla puolella olevan pelaajan on nostettava pakka ennen jokaista jakoa suunnilleen keskeltä.

6. Korttien jako

1. Jokaiselle pelaajalle jaetaan 15 korttia yksitellen kuvapuoli alaspäin, aloitetaan jakajasta vasemmalle myötäpäivään. Loput korteista asetetaan umpipakaksi kuvapuoli alaspäin.
   
   
2. Pelaaja ei saa katsella eikä nostaa korttejaan ennenkuin jako on tehty. Jako alkaa pakan nostosta ja päättyy, kun jokaisella pelaajalla on 15 korttia.
   
   
3. Pelaajien on koko pelin ajan ehdottomasti pidettävä kortit selvästi näkyvissä pöydän pinnan tasolla tai sen yläpuolella.
   
   
4. Jaon tapahduttua käännetään umpipakasta kortti avopakaksi vasta sen jälkeen kun tarjous on loppuunkäsitelty (katso kohta 14 a).

♥♠♦♣ Pääsivulle

7. Jako väärällä vuorolla

1. Jos jako tehdään väärällä vuorolla ja se huomataan ennen pelierän alkua, ei tarvita uutta jakoa, vaan aloitusvuoro on sillä pelaajalla, jolla se oikealla pelivuorolla olisi ollut.
   
2. Jos väärällä vuorolla tehty jako huomataan pelierän alettua ei uutta jakoa silloinkaan tehdä, vaan peli jatkuu ja seuraavassa jaossa menetellään kuin väärä jakaja olisi ollut jakovuorossa.

8. Uusi jako

1. Jaon aikana huomataan, ettei pakkaa oltu nostettu
   
2. Pelierän ensimmäisen kierroksen aikana huomataan, että
   

	joku pelaajista on saanut virheellisen määrän kortteja
	jokin kortti on kuvapuoli ylöspäin umpipakassa
	vieras kortti (peliin kuulumattomasta korttipakasta) on umpipakassa tai jonkun pelaajan kädessä

3. Jos tällainen virhe huomataan pelierän ensimmäisen kierroksen jälkeen, peli jatkuu korjauksetta (poikkeus ks. kohta 7 b).

9. Pelin kulku. Tarjoukset

1. Jakajan vasemmalla puolella oleva pelaaja aloittaa korttiensa perusteella tarjouksen. Siten saadaan vähitellen aikaan sitoumus, joka velvoittaa puolueen saavuttamaan tarjotun pistemäärän. Vastapuolueen on taas yritettävä estää luvatun pistemäärän saavuttaminen. Jos sitoumuspuolue saavuttaa luvatun pistemäärän, se saa merkitä hyväkseen tavallisen, erän aikana hankittujen hyvityspisteiden ja korttipisteiden lisäksi palkkion, joka on 50 % sitoumussummasta. Ellei luvattua pistemäärää saavuteta, saa vastapuolue merkitä hyvitys- ja korttipisteidensä lisäksi koko sitoumussumman hyväkseen (poikkeus katso kohta 35 c).
   

B. Tarjousarvot ovat alimmasta korkeimpaan seuraavat:

risti
ruutu
hertta
pata
canasta
kakkoscanasta

ja on uuden tarjouksen arvossa tai lukumäärässä ylitettävä edellinen tarjous. Jos tarjous on yhdessä (esim. 1 ruutu), on sitoumuspuolueen saatava kootuksi vähintään 1 000 pistettä. Jos tarjous on kahdessa, on saatava vähintään 2 000 pistettä jne.

C. Ellei pelaaja voi tai halua korottaa edellisen pelaajan tarjousta, sanoo hän “pass”, jolloin tarjousvuoro taas myötäpäivään siirtyy seuraavalle pelaajalle. Tarjousvuorot jatkuvat kunnes muut kolme peräkkäin ovat passanneet viimeiseen tarjoukseen, jolloin peli voi alkaa (viittaus kohdat 11 b ja 13 b).

D. Jos pelaaja uskoo, ettei vastapuolue pysty saavuttamaan luvattua pistemäärää, hän voi omalla tarjousvuorollaan kaksinkertaistaa tarjouksen, jolloin tarjoukset päättyvät siihen ja kaksinkertaistetun tarjouksen tehnyt pelaaja aloittaa pelin.

E. Jos sitoumuspuolue saa kaksinkertaistetun sitoumuksen täyttymään, se saa palkkiona 100 % sitoumussummasta 50 %:n asemesta. Jos taas sitoumuspuolue ei saa sitoumusta täytetyksi, saa vastapuolue, joka oli kaksinkertaistanut tarjouksen, merkitä hyväkseen koko sitoumussumman kaksinkertaisena.
Jos umpipakka kuitenkin loppuu ennenkuin sitoumussumma on saavutettu mitätöidään kaksinkertaistaminen kuten sitoumuskin (poikkeus katso kohta 35 e).

Pelaajat pelaavat vuorotellen alkaen jakajan vasemmalla puolella olevasta pelaajasta.

Pelivuorollaan pelaaja

1. nostaa kaksi päällimmäistä korttia umpipakasta tai avopakan (= nosto)
   
2. pöytää, jos voi ja tahtoo (= pöytäys)
   
3. laittaa kortin avopakkaan (= heitto)

♥♠♦♣ Pääsivulle

10. Nosto

1. Pelaaja nostaa vuorollaan kaksi korttia umpipakasta ja heittää yhden kortin kädestä avopakkaan, mutta jos hän nostaa avopakan saa hän kuitenkin vielä nostaa yhden kortin umpipakasta.
   
2. Pelaajalla on aina pelivuorollaan oikeus nostaa käteensä umpipakan kaksi päällimmäistä korttia. Eräin edellytyksin hän voi sen asemesta ottaa avopakan (ks. kohdat 11 k ja 24). Valinta umpipakan ja avopakan välillä on tehty heti kun pelaaja on koskettanut korttia jommasta kummasta pakasta. Samoin valinta on tehty, jos pelaaja pöytää kortteja ilmeisesti pyrkien nostamaan avopakan.
   
3. Kun pelaaja on osoittanut, että hänellä on oikeus nostaa avopakan päällimmäinen kortti, hän saa nostaa pakan seuraavaan lukkokorttiin saakka (lukkokortti mukaan lukien). Jos lukkokortteja on useampia peräkkäin hän voi nostaa yhden tai useamman lukkokortin.
   
4. Jos pelaaja ottaa käteensä avopakasta vain päällimmäisen kortin ja unohtaa muut kortit, toisilla pelaajilla on velvollisuus huomauttaa hänelle siitä. Pelaajalla on oikeus ottaa nämä kortit, kunnes seuraava pelaaja nostaa, minkä jälkeen ne muodostavat uuden avopakan. Jos tällä tavoin on jäänyt punainen kolmonen tai apukortti avopakkaan, pakka jää lukituksi.

11. Pöytäys

1. Sitoumussambassa saa pöydätä värisarjoja (eli samboja eli sekvenssejä), jotka muodostuvat samaa maata olevista, vähintään kolmesta tai korkeintaan seitsemästä numerojärjestykseen asetetusta kortista.
   Jokereita värisarjojen muodostamisessa ei saa käyttää.
   
2. Sitoumussambassa saa pöydätä myös kolme tai useampia samannumeroisia kortteja käsittäviä korttiyhdistelmiä tai lisätä jo pöydällä oleviin oman puolueen yhdistelmiin kortteja eli tehdä canastoja. Pelaaja voi pöydätä useampiakin korttiyhdistelmiä kerrallaan.
   
3. Puolue saa pöydätä samoja korttiyhdistelmiä kuin vastustajakin sekä saa tehdä uuden samannumeroisen canastan jo valmiin lisäksi.
   
4. Pelaaja ei saa lisätä kortteja vastustajien pöytäyksiin.
   
5. Pelaaja saa käyttää canastojen pöytäyksissä jokereita ja kakkosia korvaamaan luonnollisia kortteja, mutta jokaisessa canastassa on oltava vähintään kaksi luonnollista korttia ja korkeintaan kaksi apukorttia.
   
6. Kortti on pöydätty silloin, kun se on asetettu pöydälle kuvapuoli ylöspäin ja ilmeisenä tarkoituksena on pöydätä se. Jos pöydätyn kortin tarkka sijainti on epäselvä, voi kuka tahansa vaatia sen paikan tarkkaa määräämistä. Pöydättäessä apukortteja pelaajan on ilmoitettava mihin korttiyhdistelmään lisäys kuuluu.
   
7. Avopakasta käteen nostetut kortit saa pöydätä heti.
   
8. Sääntöjen mukaisesti pöydättyä korttia ei saa ottaa takaisin tai heittää avopakkaan. Sitä ei myöskään saa siirtää toiseen pöytäykseen.
   
9. Jos pelaaja pöytää kortin väärin, hän saa siirtää sen niin, että se tulee sääntöjen mukaan pöydätyksi. Ellei hän voi tehdä sitä, sovelletaan kohtaa 46.
   
10. Saman puolueen pöytäykset pidetään toisen pelaajan edessä.
    
11. Avopakan päällimmäisen kortin saa suoraan liittää aikaisemmin pöydättyyn värisarjaan, jos se jatkaa sitä.
    
12. Pöytäyksen kuudes kortti on aina käännettävä poikittain merkiksi, että värisarjaan tai canastaan tarvitaan enää yksi kortti. Tämä on ehdottomasti tehtävä. (Sekacanastassa musta kortti, mikäli on, ja puhtaaksi tulevassa punainen kortti).

♥♠♦♣ Pääsivulle

12. Korttien pistearvot

Jokaisen erän jälkeen pelaajia hyvitetään pöydätyistä korteista seuraavasti:

jokeri	50 pistettä
ässä ja kakkonen	20 pistettä
kuningas, rouva, sotamies, 10, 9, 8	10 pistettä
7, 6, 5, 4 ja musta 3	5 pistettä

Jokerilla tai kakkosella, joka pöytäyksessä edustaa luonnollista korttia, on aina alkuperäinen arvonsa. Pöytäämättä jääneistä korteista vähennetään pisteitä edellä olevan taulukon mukaisesti.

13. Avauspöytäys

A. Puolueen avauspöytäys on mahdollinen vain silloin, kun pöydättyjen korttien yhteinen pistemäärä on vähintään 15, 50, 90, 120, 150 tai 200 riippuen puolueen peliasemasta pelierän alkaessa. Pelaaja saa pöydätä vaaditun vähimmäispistemäärän useammillakin yhdistelmillä samalla pelivuorolla. Avaajan on ehdottomasti avattava korttiyhdistelmä kerrallaan. Apukortin on oltava aina alimmaisena pöytää vasten. Myös valmis peli käy aina avauksesta.

2. Avauspöytäys voidaan tehdä nostamalla 2 korttia umpipakasta ja asettamalla sääntöjen mukaisesti pöydälle yksi tai useampia pöytäyksiä, joiden yhteinen pistemäärä on sama tai suurempi kuin vaadittu vähimmäispistemäärä
   
3. Jos avausta tekevä ei saa peliä auki vastustajalla on oikeus kutsua kilpailujen tuomarineuvoston jäsen tarkastamaan avausta yrittäneen kortit. Jos tällöin todetaan, että avaus on tehtävissä, se on tehtävä. Tuomarineuvoston harkinnan mukaan voidaan erittäin karkeat avausvirheellisyydet tuomita häviöpeleiksi. Kerhopeleissä avauksen tarkastajana voi olla toisen pelipöydän pelaaja.

14. Sitoumuspuolueen avaus

1. Sitoumuksen tehnyt pelaaja suorittaa avauksen heti tarjousvuorojen päätyttyä ennenkuin umpipakan päällimmäinen kortti on käännetty avopakan aluksi seuraavasti:
   Jos sitoumus on ollut korkeintaan kolmessa on hänen avattava ainakin vähimmäispistemäärällä. Jos avaa mm. kakkossarjalla, on kakkosia oltava vähintään neljä. Valmis värisarja tai canasta kelpaa myöskin avaukseksi, sillä hyvityspisteet huomioidaan vähimmäispistemäärän saavuttamiseksi.
   

B. Jos sitoumus on tehty neljässä tai enemmän, saa sitoumuksen tehnyt avata kolmen kortin värisarjalla tarjotussa maassa. Jos sitoumus on tehty neljässä canastassa tai enemmän, saa taas avata vähintään neljällä samannumeroisella kortilla, ei kuitenkaan kolmosilla eikä jokereilla, joista ei voi muodostaa canastoja. Jos sitoumus on tehty neljässä tai useammassa kakkoscanastassa, saa avata vähintään neljällä kakkosella. Ellei canasta-avausta halua pitää aitona saa tietenkin neljän aidon kortin lisäksi liittää siihen enintään kaksi apukorttia. Samoin saa neljään kakkoseen liittää enintään kaksi jokeria. Ellei sitoumuksen tekijä voi avata tarjouksen mukaisesti, saa hän myöskin avata vähimmäispistemäärällä.

3. Ellei sitoumuksen tekijä pysty lainkaan avaamaan rangaistaan hänen puoluettaan 1 000 miinuspisteellä ja sitoumus menee toiseksi korkeimman tarjouksen tehneelle pelaajalle jne. Jos kaikki pelaajat ovat hämänneet eikä kukaan voi avata, saa jokainen pelaaja 1 000 miinuspistettä joka tarjouksesta ja peli pelataan sitoumuksetta siten, että käännetään kortti umpipakasta ja jakajan vasemmalla puolella oleva pelaaja aloittaa nostolla, jolloin pelaajat tekevät vähimmäispistemäärä avauksen vuorollaan tilanteen mukaan.
   
4. Mikäli sitoumustarjous on tuplattu sitoumuspuolueen avaus on kuten avaus sitoumuksetta (katso kohta 15).

15. Avaus sitoumuksetta

Jos sitoumusta ei ole saatu aikaan, on aina avattava ainakin vähimmäispistemäärällä omalla vuorollaan milloin voi ja tahtoo. Jos käyttää mm. kakkossarjaa avatessa on niitä kuitenkin oltava vähintään viisi kappaletta. Sama koskee myöskin sitoumuspuolueen vastapuoluetta. Sitoumuksettoman pelin aloittaa jakajan vasemmalla puolella oleva pelaaja.

♥♠♦♣ Pääsivulle

16. Avopakan sulkeminen

Avopakka suljetaan heittämällä apukortti tai punainen kolmonen poikittain avopakkaan.

17. Avauspöytäyksen jälkeen tehdyt pöytäykset

1. Pelaajan avattua ja päätettyä vuoronsa voi kumpi tahansa saman puolueen pelaajista seuraavilla vuoroillaan nostaa avopakan:
   

	pöytäämällä kädestään kolme tai useampia samannumeroisia kortteja kuin avopakan päällimmäinen kortti
	siirtämällä avopakan päällimmäisen kortin värisarjaan jatkoksi.

2. Kun avopakassa on apukortti (kakkonen tai jokeri) tai punainen kolmonen se on lukittu. Pelaaja saa vuorollaan nostaa lukitun avopakan vain pöytäämällä kolme samannumeroista luonnollista korttia kuin avopakan päällimmäinen kortti on. Tai jos se käy pöydättyyn värisarjaan.
   

C. Sama puolue saa pöydätä useampia samanlaisia värisarjoja.

4. Pelaaja, jolla on kädessään vain yksi kortti, ei saa koskaan nostaa sellaista avopakkaa, jossa on vain yksi kortti.

18. Canastat ja värisarjat

A. Sitoumussambassa ei ole avainkortteja, koska värisarja saa sisältää myöskin kakkosen ja kolmosen. Värisarja voi olla esim. tällainen

3 - 2 - Ä - K - R - S - 10 tai
2 - 3 - 4 - 5 - 6 - 7 - 8

jokereita ei saa liittää värisarjaan eikä muita kakkosia kuin sen, joka luonnollisesti jatkaa saman maan värisarjaa.

2. Valmis värisarja asetetaan pöydälle kuvapuoli ylöspäin ja sen alin kortti poikittain, jotta pelaajat voivat nähdä mitä kortteja se sisältää.
   
3. Aitoon canastaan ei saa lisätä kortteja.
   
4. Aidon kakkoscanastan saa muodostaa seitsemästä kakkosesta.
   
5. Sekacanasta saa sisältää korkeintaan kaksi apukorttia.

19. Heitto

1. Kortti katsotaan heitetyksi avopakkaan, kun pelaaja erottaa sen muista käsikorteistaan ilmeisenä tarkoituksena laittaa se avopakkaan edellyttäen, että hän heittää sen tai pitää sitä niin, että joku hänen pelitovereistaan näkee sen kuvapuolen.
   
2. Pelaajan on päätettävä vuoronsa heitolla ja heiton jälkeen hänelle on jäätävä vähintään yksi kortti käteen jotta peli jatkuisi.
   
3. Heitettyä korttia pelaaja ei saa nostaa takaisin käteensä.

20. Mustat kolmoset

1. Pelaajan heitettyä mustan kolmosen avopakkaan seuraava pelaaja voi nostaa avopakan jos sen voi liittää pöydättyyn värisarjaan.
   
2. Pelaaja saa pöydätä lopettaessaan 3 - 6 mustaa kolmosta, apukortteja ei saa käyttää. 
   
3. Kädessä ne ovat aina 100 miinuspistettä.

♥♠♦♣ Pääsivulle

21. Punaiset kolmoset

Punaisilla kolmosilla voidaan sulkea avopakka ja ne toimivat silloin apukortteina, ne saa myöskin liittää värisarjoihin. Punaisella kolmosella voi myös ostaa uuden kortin umpipakasta (myös ennen kuin peli on avattu) ja se on silloin pöydättävä, mutta se tuottaa puolueelle 300 miinuspistettä. Kädessä se on aina 500 miinuspistettä. Värisarjoissa ne ovat 5 pluspistettä.

22. Nostot umpipakasta

Pelaaja nostaa vuorollaan kaksi korttia umpipakasta ja heittää yhden kortin kädestään avopakkaan, mutta jos hän nostaa avopakan saa hän kuitenkin vielä nostaa yhden kortin umpipakasta.

23. Avopakan nosto avatessa

1. Kun sitoumuksen tehnyt on avannut ja sen jälkeen käännetty avopakan ensimmäinen kortti sopii hänen pöytäämäänsä värisarjaan, myöskin kakkonen ja kolmonen, saa hän liittää sen värisarjaansa ja vielä ottaa yhden kortin umpipakasta. Muussa tapauksessa hän nostaa kaksi korttia umpipakasta ja heittää yhden kortin avopakkaan.
   
2. Avauspistemäärä on aina pöydättävä kädestä eikä siis saa laskea avopakan päällimmäistä korttia mukaan avauspistemäärään. Paitsi avausta, on siis kädessä sen lisäksi oltava pakan nostoon tarvittavat kortit.

24. Lukitsemattoman avopakan nosto

1. Edellyttäen, että avaus on suoritettu tai että pelaaja samalla voi suorittaa vaaditun avauksen käsikorteillaan, avopakan saa nostaa kahdella samannumeroisella kortilla kädestä kuin avopakan päällimmäinen kortti. Jokereita ei kuitenkaan saa nostaa. Kakkosia ja kolmosia ei saa koskaan nostaa käsikorteilla, vaan ainoastaan siirtokortteina jos ne muodostavat jatkon jo pöydätyille värisarjoille. Valmiiseen värisarjaan ei kuitenkaan saa lisätä kortteja.
   
2. Jos avopakan päällimmäinen kortti sopii canastapöytäykseen, sen saa kuitenkin nostaa vain kahdella samannumeroisella kortilla kädestä ja jos pöytäyksessä on jo ennestään neljä tai useampia kortteja - apukortit mukaan luettuina - on muodostettava uusi canastasarja pöydälle.
   
3. Lukitsematon avopakka on aina nostettava kokonaisuudessaan.

25. Lukitun avopakan nosto

1. Lukittu avopakka nostetaan aina vain päällimmäiseen poikittaiseen korttiin saakka, se mukaan luettuna. Jos on useampia poikittaisia kortteja välittömästi päällekkäin, ne saa kaikki nostaa.
   
2. Jos avopakan päällimmäinen kortti sopii värisarjan jatkoksi, sen saa aina nostaa, myöskin silloin kun kyseessä oleva kortti on kakkonen tai kolmonen.
   
3. Lukitun avopakan saa nostaa vain kolmella samannumeroisella kortilla kädestä ja jos puolueella on jo samannumeroinen pöytäys käsittäen vähintään neljä korttia - apukortit mukaan luettuina, on muodostettava uusi canastasarja pöydälle.
   
4. Jos avopakkaan vielä noston jälkeen jää punaisia kolmosia tai apukortteja on se edelleen lukittu.

♥♠♦♣ Pääsivulle

26. Pelin aikana sallitut tarkistukset, huomautukset ja kysymykset

1. Pelaaja saa
   

	tarkistaa avopakan ennen ensimmäistä heittoaan (ei koskaan muulloin)
	menossa olevassa pelierässä on kaikenlainen peliä koskeva keskustelu ja ilmeily ehdottomasti kielletty. Jos pelivastustajat yhden huomautuksen jälkeen keskustelevat tai muutoin elehtivät, peli on katsottu menetetyksi, jolloin hyvitys on 8 000 pistettä.

2. Pelaaja saa ainoastaan omalla pelivuorollaan
   

	kysyä avauspöytäykseen vaadittavan vähimmäispistemäärän tai puolueiden pelipisteitä
	kysyä joltakin pelaajalta, montako käsikorttia tällä on, kysymykseen on aina vastattava totuudenmukaisesti
	huomauttaa, että hänellä on vain yksi kortti kädessään
	laskea umpipakan korttien lukumäärä, joka on ilmoitettava muille pelaajille.

3. Kun pelaajalta on kysytty lupaa lopettamiseen, hän saa, ennen vastauksen antamista, käyttää kohdassa 26 b mainittuja oikeuksia hyväkseen.

27. Lopettamislupa

1. Pelaaja saa omalla vuorollaan kysyä pelipariltaan "saanko lopettaa?" (ainoastaan tämä sanamuoto on suositeltava) umpipakasta noston jälkeen. Pelitoverin on vastattava "kyllä" tai "ei" (ei mitään muuta) ja vastaus on kysyjää sitova. Ennenkuin pelipari vastaa, hän saa käyttää kohdan 26 b) suomia oikeuksia hyväkseen. Pelaaja saa lopettaa kysymättäkin.
   
2. Pelaajan on lopetettava (mikäli hän voi), jos hän ennen lopettamiskysymystä pöytää tai osoittaa aikovansa pöydätä, riippumatta pelitoverin vastauksesta.
   
3. Jos pelaaja pöytää tai osoittaa aikovansa pöydätä ennenkuin hän on saanut pelipariltaan vastauksen, peruuttaa kysymyksensä tai antaa muita tietoja tai, jos hän pelitoverin antaessa kieltävän vastauksen, antaa muita tietoja, saa kumpi tahansa vastustajista vaatia pelaajaa lopettamaan (jos tämä voi) tai jatkamaan peliä. 
   
4. Jos pelaaja saa myöntävän vastauksen lopettamiskysymykseensä tai häntä vaaditaan 27 c -kohdan mukaan lopettamaan eikä hän siihen pysty, hänen puoluettaan rangaistaan 100 pisteellä.
   
5. Jos pelaaja saatuaan kieltävän vastauksen esittämäänsä lopetuskysymykseen kuitenkin ryhtyy pöytäämään lopettamistarkoituksessa, hänen on tehtävä se siten, että hänelle jää ainakin yksi kortti käteen sen jälkeen, kun hän on heittänyt kortin avopakkaan. Pöytäämättä jääneet kortit tai kortti on nostettava käteen ja puoluetta rangaistaan 100 pisteellä.

28. Lopettaminen

1. Lopetettaessa on aina viimeinen kortti heitettävä avopakkaan.
   
2. Sitoumuspuolue saa lopettaa jos haluaa heti kun sitoumussumma on saavutettu edellyttäen, että vuorossa oleva pelaaja pystyy sääntöjen mukaisesti pöytäämään käsikorttinsa ja voi heittää vielä yhden kortin avopakkaan.
   
3. Sitoumuspuolueen vastapuolue saa vuorollaan lopettaa jos haluaa kun se on saanut valmiiksi vähintään yhden värisarjan ja kaksi canastaa, joista toisen ainakin on oltava aito, sekä samoin edellytyksin kuin edellisessä kohdassa.

29. Hyvitykset korttipisteistä

Pisteet pöydätyistä korteista saa erän loputtua laskea puolueen hyväksi, mutta sitoumuksen oltua neljässä tai vähemmän, sitoumuspuolue ei saa laskea niitä mukaan sitoumussummaa saavuttaakseen, vaan ne lisätään vasta sitten, kun on todettu, että puolue hyvityspisteillä on saavuttanut sitoumus-summan. Käsimiinukset vähennetään hyvityspisteistä sitoumuksen oltua neljässä tai vähemmän.

♥♠♦♣ Pääsivulle

30. Kiellot

Pelin aikana ei ole sallittua

	muistuttaa nostamaan ylimääräinen kortti umpipakasta
	huomauttaa, että siirtokortti on heitetty avopakkaan
	huomauttaa avauspöytäyksen vähimmäispistevaatimuksesta
	huomauttaa, että umpipakka on loppumassa.

31. Hyvityspisteet

Valmiista sarjoista puoluetta hyvitetään seuraavasti:

aito kakkoscanasta	3 000 p
seka kakkoscanasta	2 000 p
värisarja	1 500 p
aito ässäcanasta	1 000 p
seka ässäcanasta	500 p
aito canasta	500 p
seka canasta	300 p
lopettaminen	300 p

32. Korttipisteet

Jokeri	50 p
Ässä ja kakkonen	20 p
Kuningas, rouva, sotamies, 10, 9, 8	10 p
7, 6, 5, 4 ja musta 3	5 p

paitsi mitä kohdissa 20 ja 21 säädetään.

♥♠♦♣ Pääsivulle

33. Rangaistuspisteet

Rangaistuspisteitä annetaan seuraavasti:

erän loputtua jokaisesta

käteen jääneestä punaisesta kolmosesta	500 p
pöydälle nostetusta punaisesta kolmosesta	300 p
käteen jääneestä mustasta kolmosesta	100 p

	pelaajan tehdessä sitoumuksen ilman avausta                1 000 p
	jos avausta ei ole suoritettu vastapuolueen lopettaessa erän taiumpipakan loppuessa    1 000 p
	jos pelaaja pöytää avaustarkoituksella eikä pystykkään sitä tekemään, vaan hänen on nostettava kortit takaisin käteen                                                                          500 p
	jos avatessa on pakko järjestää kortit uudelleen vähimmäispistemääränsaavuttamiseksi ja sen takia on nostettava takaisin käteen yksi tai useampia kortteja, jotka eivät enää sovi avauspöytäykseen   ............................................................                          300 p
	jos pelaaja ilmoittaa lopettavansa eikä voikkaan sitä tehdä  300 p
	jos sitoumuspuolue lopettaa olettaen saavuttaneensa sitoumussumman ja ilmenee, että tarvittavaa pistemäärää ei ole saavutettu, erä katsotaan päättyneeksi, mutta sitoumuspuoluetta rangaistaan    1 000 p ja vastapuolue saa merkitä sitoumussumman hyväkseen. Lopettamisesta ei silloin anneta pisteitä.

34. Vähimmäispistevaatimukset

Vähimmäispisteet avauspöytäyksessä ovat seuraavat:

Puolueen pelipisteet erän alkaessa	Vaaditut vähimmäispisteet
miinus	15
0 - 1 495	50
1 500 - 2 995	90
3 000 - 6 995	120
7 000 - 9 995	150
10 000 tai enemmän	200

Myös valmis peli käy aina avauspöytäykseksi.

♥♠♦♣ Pääsivulle

35. Sitoumuksen saavuttaminen

A. Sitoumuksen ollessa korkeintaan neljässä katsotaan sitoumussumma saavutetuksi, kun puolue on hyvityspisteissä - joista käsikorttien miinuspisteet, pisteet ostetuista punaisista kolmosista sekä mahdolliset erän aikana saadut rangaistuspisteet on vähennetty - saavuttanut luvatun sitoumussumman. Sitoumuspuolue saa silloin jos voi ja haluaa lopettaa erän, kuten kohdassa 28 b on säädetty ja saa puolue silloin myöskin laskea lopettamisesta kertyvät hyvityspisteet hyväkseen sitoumussumman saavuttamiseksi.

B. Sitoumuksen ollessa viidessä tai enemmän saa sitoumuspuolue laskea hyväkseen myöskin korttipisteet kaikista pöydätyistä korteista sitoumussumman saavuttamiseksi.

C. Jos vastapuolue lopettaa (katso kohta 28 c) ennenkuin sitoumussumma on saavutettu, merkitään sitoumussumma vastapuolueen hyväksi ja sitoumuspuolue saa ainoastaan laskea erän aikana saamansa hyvityspisteet ja korttipisteet hyväkseen, joista pisteet käsikorteista, ostetuista punaisista kolmosista ja rangaistuspisteet vähennetään.

D. Jos umpipakka loppuu ennenkuin sitoumussumma on saavutettu, sitoumus mitätöidään ja puolueet saavat merkitä hyväkseen vain kertyneet pisteet tavalliseen tapaan.

E. Jos sitoumuspuolueen vastustajat umpipakan loputtua ja pelin jatkuttua voivat nostaa avopakan ja sen avulla pystyvät lopettamaan, he saavat myös laskea sitoumussumman hyväkseen ellei sitoumuspuolue ennen sitä ole saanut luvattua summaa kerätyksi.

36. Sitoumukseton peli

Ellei sitoumusta ole saatu aikaan, laskevat puolueet hyväkseen erän aikana kertyneet pisteet tavalliseen tapaan.

37. Umpipakan viimeinen kortti

1. Kun pelaaja nostaa umpipakan viimeisen kortin ja heittää kortin avopakkaan lopettamatta pelierää, seuraava pelaaja on velvollinen nostamaan avopakan, jos sen päällimmäinen kortti sopii johonkin hänen puolueensa pöytäykseen. Poikkeus: kun pelaajalla on vain yksi kortti kädessään, hän ei saa nostaa avopakkaa jossa on vain yksi kortti.
2. Jos seuraava pelaaja ei nosta avopakkaa, erä päättyy, eikä kukaan pelaaja saa enää pöydätä. Jos seuraava pelaaja nostaa avopakan ja heittää kortin avopakkaan lopettamatta pelierää, hänestä seuraavalla pelaajalla on samat oikeudet ja velvollisuudet. Näin jatketaan, kunnes joku pelaajista vuorollaan lopettaa pelierän tai ei nosta avopakkaa.
   

	Jos kukaan pelaajista ei pysty umpipakan loppuessa lopettamaan, lasketaan pisteet tavalliseen tapaan, mutta kumpikaan puolue ei saa lopettamisesta tulevia hyvityspisteitä.
	Nostettaessa umpipakan 2 viimeistä korttia, joista toinen tai molemmat ovat punaisia kolmosia, ne täytyy pöydätä. Ne saa myös pöydätä jo pöydässä olevaan värisarjaan ja pelierä päättyy siihen.

38. Virheellisyyksiä umpipakan nostossa

1. Jos pelaaja nostaessaan umpipakan 2 päällimmäistä korttia samalla näkee tai näyttää umpipakan seuraavan tai useamman kortin, hänen on näytettävä muille pelaajille täten paljastetut kortit ja pantava ne takaisin umpipakkaan. Seuraava pelaaja, joka nostaa umpipakasta saa halutessaan sekoittaa sen ennen nostoaan.
   
2. Jos pelaaja nostaa umpipakasta kolme korttia käteensä, hän ei saa sillä vuorolla pöydätä, mutta hänen on heitettävä yksi kortti avopakkaan. Seuraavalla vuorollaan hän ei saa nostaa avopakkaa ja umpipakasta vain yhden kortin, mutta saa pöydätä ja hänen on heitettävä kortti avopakkaan (ellei lopeta pelierää). Muuta rangaistusta ei anneta. 
   
3. Pelaajan nostettua umpipakasta toisen pelaajan vuorolla, menetellään seuraavasti:
   

	jos korttia ei ole liitetty käsikortteihin, pelaajan on näytettävä erehdyksessä nostettu kortti vuorossa olevalle vastustajalle, jonka tulee ottaa se tai sekoittaa pakka ennen uuden kortin nostoa.
	jos korttia ei ole liitetty käsikortteihin ja pelitoveri olisi ollut nostovuorossa, pelaajan on annettava erehdyksessä nostettu kortti pelitoverilleen, jonka on hyväksyttävä se omaksi nostokortikseen. Kyseinen kortti on sillä vuorolla pöydättävä tai heitettävä avopakkaan.
	jos kortti on liitetty käsikortteihin, ei erehdyksen tehnyt pelaaja saa nostaa seuraavalla vuorollaan, vaan hänen on heitettävä yksi kortti avopakkaan. Tällöin annetaan virheeseen syyllistyneelle puolueelle 100 rangaistuspistettä.

♥♠♦♣ Pääsivulle

39. Virheellisyyksiä avopakan nostossa

1. Jos pelaaja omalla vuorollaan pöytää avopakan päällimmäisen kortin sääntöjen vastaisesti ja ottaa avopakan muut kortit käteensä, hänen kaikki käsikorttinsa asetetaan pöydälle kuvapuoli ylöspäin, ellei hän pysty esittämään vastustajille, että pöytäys voidaan tehdä sääntöjen mukaisesti. Tämän jälkeen avopakka palautetaan ennalleen. (Jos syntyy erimielisyyttä siitä, mitkä kortit olivat kädessä ja mitkä avopakassa, vastustajalla on päätösvalta.) Sen jälkeen syyllinen ottaa käteensä omat korttinsa ja nostaa umpipakasta tavalliseen tapaan ja päättää vuoronsa sääntöjen mukaisesti.
   
2. Jos pelaaja nostaa avopakan väärällä vuorolla ja liittää sen käsikortteihinsa, kaikki hänen korttinsa pannaan pöydälle kuvapuoli ylöspäin ja pakka palautetaan ennalleen kohdan 39 a mukaan. Syyllinen nostaa tämän jälkeen käsikorttinsa ja hänen puolueelleen annetaan 100 rangaistuspistettä.

♥♠♦♣ Pääsivulle

40. Sääntöjenvastaiset pöytäykset

Jos jonkun pelaajan vuorolla huomataan,

1. että tämä on tehnyt avauspöytäyksen riittämättömin pistemäärin
   

	hän saa oikaista virheen pöytäämällä enemmän kortteja kädestään, jolloin hän saa järjestää uudelleen erehdyksessä pöydätyt kortit (jos hän ei pöytää uudelleen kaikkia erehdyksessä pöydättyjä kortteja, menetellään kohdan 40 b mukaisesti.
	hän saa nostaa takaisin käteensä erehdyksessä pöydätyt kortit, jolloin hänen puoluettaan rangaistaan 10 pisteen korotuksella siinä erässä (esim. jos avauspistemäärä on ollut 50 pistettä, se korotetaan 60:ksi). Jokaisesta tällaisesta virheestä kohoaa syyllisen puolueen vähimmäispistevaatimus 10 pisteellä kyseisessä pelierässä. Näytetyt kortit eivät ole rangaistuskortteja.

2. että hän on pöydännyt:
   

	oikaistakseen riittämättömän avauspöytäyksen - pöytäämättä kaikkia näytettyjä kortteja - pelaajan on otettava pöytäämättä jääneet kortit käteensä ja hänen puolueensa saa 100 rangaistuspistettä.
	lopettaakseen, vaikka pelitoveri on vastannut kieltävästi kysymykseen "saanko lopettaa", menetellään kohdan 23 e mukaisesti.
	aikoessaan lopettaa, vaikka hänen puolueellaan ei ole kohdan 28 mukaisia edellytyksiä lopettaa pelierä, eikä hän niitä saa lopettaessaan, hänen puoluettaan rangaistaan 100 pisteellä ja syyllisen on palautettava vähimmäismäärä kortteja käteensä (tällä vuorolla pöydättyjä) niin, että hänellä on edelleen mahdollisuus heittää kortti avopakkaan ja kuitenkin jää vähintään yksi kortti käteen.
	lisätäkseen kolmannen apukortin johonkin pöytäykseen, hän saa rangaistuksetta käyttää sitä missä sääntöjenmukaisessa pöytäyksessä tahansa tai heittää sen avopakkaan.

41. Virheellisen pöytäyksen hyväksyminen

Jos pelierän kuluessa huomataan, että värisarjapöytäyksestä puuttuu kortti välistä, sitä jatketaan jommasta kummasta päästä kunnes siinä on 7 korttia. Puuttuvaa korttia ei saa jälkeenpäin lisätä.

Jos pelaaja on tehnyt sääntöjen vastaisen pöytäyksen ja seuraava pelaaja on jo vuorollaan nostanut umpipakasta tai pöydännyt ilmeisenä tarkoituksenaan nostaa avopakka, ennen kuin virhe huomataan, virheestä ei rangaista. Tällaisissa tapauksissa riittämätön avauspöytäys katsotaan sääntöjen mukaiseksi ja enemmistö korttilaatua määrää numeroarvon.

42. Virheellisen pöytäyksen korjaaminen

Kun pelaaja tekee virheellisen pöytäyksen ja virhe huomataan ennenkuin seuraava pelaaja on nostanut umpipakasta tai pöydännyt tarkoituksenaan nostaa avopakka, syyllisen on korjattava virhe heti järjestämällä kortit uudelleen tai lisäämällä kortteja kädestään tai käyttämällä molempia vaihtoehtoja. Avopakkaan heitettyä korttia ei saa kuitenkaan nostaa takaisin käteen. Jos pelaaja voi näin pöydätä kaikki pöydällä olevat kortit, ei rangaistuspisteitä anneta. Ellei hän voi pöydätä kaikkia pöydällä olevia kortteja sääntöjen mukaisesti, ne katsotaan rangaistuskorteiksi.

43. Pöytäys väärällä vuorolla

1. Pelaajan oikealla puolella istuvan vastustajan ollessa pelivuorossa pöydätyt kortit on jätettävä pöydälle, mutta niitä ei katsota pöytäyksiksi ennen kuin vasta pelaajan pelivuorolla
   
2. Pelaajan vasemmalla puolella istuvan vastustajan tai pelitoverin ollessa pelivuorossa menetellään kohdan 43 a) mukaisesti ja puoluetta rangaistaan 100 pisteellä
   
3. Pelierän loppuessa ennen kuin virheen tehneen pelaajan vuoro tulee, katsotaan korttien kuuluvan pelaajan käsikortteihin.

44. Virheellinen heitto

1. Jos pelaaja heittää kortin avopakkaan nostamatta sitä ennen umpi- tai avopakasta ja virhe huomataan ennenkuin seuraava pelaaja on nostanut, syyllisen on nostettava 2 korttia umpipakasta. Jos seuraava pelaaja nostaa ennen kuin virhe huomataan, peli jatkuu rangaistuksetta.
   
2. Jos pelaaja heittää vuorollaan samanaikaisesti useamman kuin yhden kortin avopakkaan ja virhe huomataan ennenkuin seuraava pelaaja nostaa, saa syyllinen määrätä, mikä kortti jää avopakkaan. Hänen heittämänsä muut kortit (tai kortti) jäävät rangaistuskorteiksi (ks. kohta 46).
   
3. Jos pelaaja pelivuorollaan heittää (ei samanaikaisesti) useamman kuin yhden kortin, katsotaan ensimmäinen heitto oikeaksi. Muut kortit jäävät rangaistuskorteiksi (ks. kohta 46). Jos seuraava pelaaja nostaa ennen kuin virhe huomataan, peli jatkuu rangaistuksetta eikä heitettyjä kortteja nosteta takaisin.

♥♠♦♣ Pääsivulle

45. Näytetyt kortit

A. Jos pelaaja pudottaa kortin kuvapuoli ylöspäin tai pitää korttia niin, että hänen pelitoverinsa näkee sen, sanoin tai elein osoittaa pitävänsä tiettyä korttia kädessään, siitä tulee rangaistuskortti.

B. Jos pelaaja nostaessaan umpipakasta näkee tai näyttää muita umpipakan kortteja, sovelletaan kohtaa 38 a.

C. Jos kaikkien pelaajien päätettyä ensimmäisen vuoronsa

	löydetään umpipakasta kortti kuvapuoli ylöspäin, se käännetään ja pakka sekoitetaan uudelleen
	löydetään vieras kortti umpipakasta, se on poistettava. Jos vieras kortti löytyy jonkun pelaajan kädestä, se on heti poistettava ja pelaaja nostaa tilalle umpipakan päällimmäisen kortin.
	kadotettu kortti löytyy eikä kukaan pelaajista tunnusta sitä omakseen, se näytetään kaikille pelaajille ja asetetaan sivuun seuraavaa jakoa varten.

46. Rangaistuskortit

1. Rangaistuskortit on jätettävä pöydälle kuvapuoli ylöspäin, mutta niitä ei katsota pöydätyiksi. Seuraavilla pelivuoroilla pelaajan on pöydättävä ne (jos voi) tai heitettävä rangaistuskortti avopakkaan. Huomattakoon, että pelitoveri saa auttaa rangaistuskorttien pöytäämisessä, mutta jos pelaaja, jolla on yksi tai useampia rangaistuskortteja, käyttää hyväkseen peliparin apua, pelipuoluetta rangaistaan 300 pistettä jokaisesta yksittäisestä kortista canastaan ja 600 pistettä värisarjaan.
   
2. Pöytäykseen ja avopakan nostamiseen voidaan rangaistuskortteja käyttää kuten käsikortteja. Pelipari ei tässäkään tapauksessa saa käyttää rangaistuskortteja apunaan. Jos pelaajalla on pelierän päättyessä rangaistuskortteja pöytäämättä, ne katsotaan hänen käsikorteikseen.

47. Pisteet

1. Jokaisen erän päättyessä lasketaan kummankin puolueen pisteet, merkitään pöytäkirjaan ja lisätään pelin aikaisempien erien pistemäärään. Peli loppuu sen erän päättyessä, jolloin toinen tai molemmat puolueet ovat saavuttaneet 20 000 pisteen rajan tai ylittäneet sen.
   
2. Jokaisen pelierän pisteet lasketaan yhteen kahtena ryhmänä:
   

	peruspisteet, jotka käsittävät hyvityspisteet vähennettyinä mahdollisilla rangaistuspisteillä (katso kohta 33) sekä lisättynä sitoumussumma (katso kohta 9 e),
	korttipisteet, jotka käsittävät pisteet pöydätyistä korteista (värisarjojen ja canastojen korttipisteet mukaanluettuna), joista vähennetään pöytäämättömien korttien pisteet.

3. Pelaaja joka vahingossa sotkee pöytäyksensä pakkaan ennen pistemäärän laskemista, menettää oikeuden pistemäärään.
   
4. Pelaajan, joka vahingossa sotkee vastustajan pöytäykset pakkaan ennen pistemäärien laskemista, on hyväksyttävä vastustajan pistevaatimukset sotkettuihin kortteihin nähden.

48. Virheelliset pisteet

1. Yhteen- ja vähennyslaskuvirheen saa korjata milloin tahansa. Jos tällainen korjaus tehdään kesken pelierän, vähimmäispistemäärä ei korjauksen vuoksi muutu.
   
2. Jos pistetilanne on merkitty pöytäkirjaan, sitä ei enää saa oikaista (paitsi yhteen- ja vähennyslaskuvirheiden osalta) sen jälkeen kun seuraavan erän jako on tehty.

♥♠♦♣ Pääsivulle

PELIHARJOITUS

A ja C pelaavat D:tä ja B:tä vastaan. D on arvonnan perusteella suorittanut jaon.

D:n vasemmalla puolella istuva A aloittaa tarjouksen. Hänellä on värisarja ruudut 6-7-8, mutta hänen ei tarvitse tarjota neljässä voidakseen suorittaa avauksen, koska hänellä on myös tarvittavat 50 pistettä kädessään. Hän tarjoaa sen takia “kaksi ruutua”.

Vuoro siirtyy myötäpäivään B:lle, jolla on värisarja padat 2-3-4-5, mutta ei vähimmäispistemäärää avaukseen, joten hänen on varmuuden vuoksi tarjottava neljässä, jotta voisi avata vain padoillaan jos muut sattuisivat passaamaan hänen jälkeensä.

A:n partneri C on nyt vuorossa ja hänellä on vähimmäispistemäärä ristisarjana, nimittäin K-Ä-2. Jotta peli edelleen pysyisi neljässä olisi hänen tarjottava neljä kakkoscanastaa, mikä on ainoa neljää pataa korkeampi arvo. Ilmoittaakseen partnerilleen oikean värin hän kuitenkin tarjoaa viisi ristiä.

D:llä ei ole avausta eikä värisarjaa, mutta hämää saadakseen vastustajat lupaamaan liikaa tarjoamalla viisi pataa.

A tarjoaa nyt 5 kakkoscanastaa toivossa, etteivät vastustajat uskalla mennä kuuden asteelle (6 000 p.). Kaikki muut passaavatkin nyt ja A:n on avattava heti. Jos sitoumus olisi ollut viisi ruutua olisi A:n ruutusarja riittänyt avaukseksi. Nyt hän oli kuitenkin tarjonnut 5 kakkoscanastaa, eikä hänellä ole 4 kakkosta, joten hänen on avattava vähintään 50 pisteellä. Hän pöytää sen takia ruutusarjan ja esim. 3 sotamiestä. Sitten käännetään umpipakan päällimmäinen kortti avopakaksi. Se on hertta nelonen eikä sovi ruutusarjan jatkoksi, joten A nostaa kaksi korttia umpipakasta ja heittää yhden kortin kädestään avopakkaan.

B nostaa nyt vuorostaan umpipakasta mutta ei saa siltä apua avaukseen, ja koska padat eivät riitä vähimmäisavaukseen, hän heittää vain kortin avopakkaan.

Nostettuaan 2 korttia C vuorollaan lisää A:n ruutusarjaan ruutu viitosen, jonka hän on jaossa saanut ja pöytää sitten omat ristinsä.

Peli jatkuu ja B-D:n on pyrittävä avaamaan mahdollisimman pian, jotta saisivat erän lopetetuksi ennenkuin A-C on saavuttanut 5 000 pistettä. Lopettamiseen vaaditaan värisarja ja kaksi canastaa, joista toisen on oltava aito.

Avattuaan he pöytäävät ensiksi 1-2 värisarjaa. Ellei kumpikaan ennen pitkää tule valmiiksi on taas yritettävä uudella sarjalla. Kun värisarja on valmis, on lähinnä pyrittävä saamaan aito canasta ja sen jälkeen vasta pöydättävä parit apukorteilla.

Olettakaamme, että B tällä kertaa onnistui lopettamaan ennenkuin A-C saavat lupaamansa sitoumussumman kerätyksi ja että B-D:n pistemäärä oli, sen jälkeen kun D:n käsikorttipisteet oli vähennetty pöytäpisteistä, seuraavat:

2 värisarjaa.................................... 3 000 p
1 aito canasta............................... 500 p
1 seka ässäcanasta..................... 500 p
2 sekacanastaa............................ 600 p
lopettaminen.................................. 300 p
vastustajan sitoumussumma....... 5 000 p
korttipisteet.................................... 760 p
yhteensä........................................      10 560 p

A-C saivat taas pisteitä esim. seuraavasti:

2 värisarjaa....................................    3 000 p
2 sekacanastaa............................       600 p
korttipisteet.................................... 630 p (joista käsikorttien pisteet vähennetty)
yhteensä........................................    4 230 p

Seuraavassa erässä B-D:n avauspistemäärä on siis 200 ja A-C:n 120 pistettä.

Jos B ja D jaossa saa 3 kortin värisarjan, 4 kakkosta tai 5 samannumeroista korttia (paitsi jokereita ja kolmosia) olisi heidän pyrittävä saamaan sitoumus neljässä tai enemmän itselleen, jotta voisivat avata jollakin mainituista vaihtoehdoista, sillä voi kestää kauan ennenkuin voivat avata 200 pisteellä. Jos sitoumus tehdään korkeintaan kolmessa, on - kuten sanottu - avattava vähimmäispistemäärällä.

Ei pidä kuitenkaan luvata niin paljon, ettei millään sitä saa, sillä siinä tapauksessa vastustajat saavat vain turhan uhkarohkeuden takia koko sitoumussumman itselleen, mikä voi kääntää koko tilanteen ylösalaisin.

Joskin 200 pisteen avaus on vaikea kertyy usein myös melko pian sekacanasta tai värisarja käteen ja silläkin saa avata koska hyvityspisteetkin kelpaavat avaukseksi.

Oletamme, että B-D:lle nousi tie pystyyn eivätkä he voineet sitoumusta tehdä, vaan C päättää tarjousvuoron lupaamalla 4 herttaa. Hän avasi pöytäämällä vähintään 3 hertan värisarjan tai 120 pisteen vähimmäisavauksen. Oletamme vielä, että puolue sai sitoumussumman kerätyksi ja lopetti. Koska tarjous oli vain neljässä, eivät A-C saa laskea korttipisteitä mukaan sitoumussumman saavuttamiseksi. Pisteiden lasku on siis seuraava:

1 värisarja......................................      1 500 p
1 sekakakkoscanasta.................. 2 000 p
1 aito canasta............................... 500 p
lopettaminen.................................. 300 p
yhteensä........................................ 4 300 p
pisteet käsikorteista..................... - 215 p
yhteensä........................................ 4 085 p jolloin siis sitoumus onnistui

pisteet pöydätyistä korteista....... 810 p
50 % sitoumussummasta............ 2 000 p
pisteet edellisestä erästä............ 4 230 p
yhteensä........................................      11 125 p

B-D saivat esim.:

1 värisarja...................................... 1 500 p
2 aitoa canastaa........................... 1 000 p
1 aito ässäcanasta....................... 1 000 p
2 sekacanastaa............................ 600 p
korttipisteet.................................... 630 p (joista käsikorttienpisteet vähennetty)
pisteet edellisestä erästä............ 10 560 p
yhteensä........................................ 15 290 p

Seuraavassa erässä on kummallakin puolueella 200 pisteen vähimmäisavaus, ellei tehdä sitoumusta vähintään neljässä, jolloin sitoumuspuolue saa avata tarjotun maan korteilla sääntöjen mukaisesti.

♥♠♦♣ Pääsivulle