SUOMEN CANASTALIITTO-FINLANDS CANASTAFÖRBUND ry

 

SITOUMUSSAMBA SÄÄNNÖT 

 

SISÄLLYSLUETTELO

 

1. Peli

2. Kortit

3. Pelivuoro

4. Pakan nosto

5. Jakovuoro

6. Korttien jako

7. Jako väärällä vuorolla

8. Uusi jako

9. Korttien pistearvot

10. Hyvityspisteet

11. Avauspistevaatimukset

12. Pelin kulku. Huudot

13. Nosto

14. Pöytäys

15. Avauspöytäys

16. Huutajan avaus

17. Avaus huudotta

18. Avopakan sulkeminen

19. Avauspöytäyksen jälkeen tehdyt pöytäykset

20. Canastat ja Sambat

21. Kortin lyönti avopakkaan

22. Mustat kolmoset

23. Punaiset kolmoset

24. Pelin aikana sallitut tarkistukset, huomautukset ja kysymykset

25. Lopettamislupa

26. Lopettaminen

27. Hyvitykset korttipisteistä

28. Kiellot

29. Rangaistuspisteet

30. Huudon saavuttaminen tai ryöstö

31. Huudoton peli

32. Umpipakan viimeinen kortti

33. Virheellisyyksiä umpipakan nostossa

34. Virheellisen pöytäyksen hyväksyminen

35. Virheellisen pöytäyksen korjaaminen

36. Pöytäys väärällä vuorolla

37. Virheellinen lyönti

38. Näytetyt kortit

39. Rangaistuskortit

40. Pisteet

41. Virheelliset pisteet

 

 

 

 

 

1. Peli

Peli käsittää yhden tai useampia eriä ja päättyy, kun toinen tai molemmat puolueet ovat jonkin erän lopussa saaneet yhteensä vähintään

20000 pistettä. Korkeimman pistemäärän saavuttanut puolue voittaa pelin. Molempien puolueiden saavuttaessa saman pistemäärän peli on ratkaisematon (tasapeli).

 

2. Kortit

Pelissä käytetään kolmea 52 korttia sisältävää korttipakkaa ja kuutta jokeria. Pelissä on siis yhteensä 162 korttia, joista 18 on apukortteja

(6 jokeria ja 12 kakkosta).

 

3. Pelivuoro

Arvoltaan korkeimman kortin vetänyt pelaaja aloittaa pelin. Hänen oikealla puolellaan istuva pelaaja jakaa kortit. Ensimmäisen erän jälkeen jakovuoro on seuraavalla myötäpäivään (vasemmalle).

 

4. Pakan nosto

Kuka tahansa pelaajista saa sekoittaa pakan, mutta varsinaisen jakajan oikealla puolella olevan pelaajan on nostettava pakka ennen jokaista jakoa suunnilleen keskeltä.

 

5. Jakovuoro

Kortit on tarkastettava ennen ensimmäistä jakoa.

Pelaajat vetävät sekoitetusta ja levitetystä pakasta yhden kortin kukin, tällä määrätään pelin aloittaja. Arvokkaimman kortin vetänyt on aloittaja ja ensimmäinen "työntekijä” on hänen oikealla puolellaan istuva pelaaja.

Korttien arvojärjestys ylimmästä alimpaan on seuraava:
Ässä-kuningas-rouva-sotamies-10-9-8-7-6-5-4-3-2.
Eri maiden arvojärjestys ylimmästä alimpaan: pata - hertta - ruutu - risti.

Kahden pelaajan vetäessä samanarvoiset, suurimmat, kortit heidän on vedettävä pakasta uudet kortit, tämä ei vaikuta heidän asemaansa muihin pelaajiin nähden. Jos pelaaja vetää jokerin, näyttää useamman kortin tai vetää jonkin pakan neljästä päällimmäisestä tai alimmaisesta kortista, hänen on vedettävä uudelleen.

 

6. Korttien jako

A. Jokaiselle pelaajalle jaetaan 15 korttia yksitellen kuvapuoli alaspäin, aloitetaan jakajasta vasemmalle myötäpäivään. Loput korteista asetetaan umpipakaksi kuvapuoli alaspäin.

B. Pelaaja ei saa katsella eikä nostaa korttejaan ennen kuin jako on tehty. Jako alkaa pakan nostosta ja päättyy, kun jokaisella pelaajalla on 15 korttia. Korttien määrä on jokaisen pelaajan itse tarkistettava.

C. Pelaajien on koko pelin ajan ehdottomasti pidettävä kortit selvästi näkyvissä pöydän pinnan tasolla tai sen yläpuolella.

D. Jaon tapahduttua, umpipakasta ei käännetä korttia, ennen kuin huudot on käsitelty. Mikäli kortti on vahingossa käännetty, laitetaan se takaisin pakkaan ja pakka sekoitetaan.

 

7. Jako väärällä vuorolla

A. Jos jako tehdään väärällä vuorolla ja se huomataan ennen pelierän alkua, ei tarvita uutta jakoa, vaan aloitusvuoro on sillä pelaajalla, jolla se oikealla pelivuorolla olisi ollut.

B. Jos väärällä vuorolla tehty jako huomataan pelierän ensimmäisen kierroksen jälkeen, ei uutta jakoa tehdä, vaan peli jatkuu ja seuraavassa jaossa menetellään kuin väärä jakaja olisi ollut jakovuorossa.

 

8. Uusi jako tehdään jos

A. jaon aikana huomataan, ettei pakkaa oltu nostettu.

B. pelierän ensimmäisen kierroksen aikana huomataan, että

- joku pelaajista on saanut virheellisen määrän kortteja

- jokin kortti on kuvapuoli ylöspäin umpipakassa

 

9. Korttien pistearvot

Jokaisen erän jälkeen pelaajia hyvitetään pöydätyistä korteista seuraavasti:

jokeri                                                                              50 pistettä

ässä ja kakkonen                                                         20 pistettä

kuningas, rouva, sotamies, 10, 9, 8                           10 pistettä

7, 6, 5, 4 ja musta 3                                                     5 pistettä

Jokerilla tai kakkosella, joka pöytäyksessä edustaa luonnollista korttia, on aina alkuperäinen arvonsa. Pöytäämättä jääneistä korteista vähennetään pisteitä edellä olevan taulukon mukaisesti.

Punainen kolmonen on samba-pöytäyksessä 5 pisteen arvoinen.

 

10. Hyvityspisteet

Valmiista sarjoista puoluetta hyvitetään seuraavasti:

aito kakkos canasta                                                    3 000 p

seka kakkos canasta                                                  2 000 p

samba                                                                           1 500 p

punainen ässä canasta (ilman apukorttia)                1 000 p

musta ässä canasta (max 2 apukorttia)                    500 p

punainen canasta (ilman apukorttia)                          500 p

musta canasta (max 2 apukorttia)                              300 p

lopettaminen                                                                 300 p

 

11. Avauspistevaatimukset

Vähimmäispisteet avauspöytäyksessä ovat seuraavat:

Puolueen pelipisteet erän alkaessa                          Vaaditut vähimmäispisteet ovat

miinus                                                                            15

0 – 1 495                                                                       50

1 500 – 2 995                                                               90

3 000 – 6 995                                                               120

7 000 – 9 995                                                               150

10 000 tai enemmän                                                   200

Myös valmis peli käy aina avauspöytäykseksi.

 

12. Pelin kulku

Huudot

A. Jakajan vasemmalla puolella oleva pelaaja aloittaa korttiensa perusteella huudot. Siten saadaan vähitellen aikaan huuto, joka velvoittaa huutajan saavuttamaan tarjotun pistemäärän. Ryöstäjän on yritettävä estää luvatun pistemäärän saavuttaminen. Jos huutaja saavuttaa luvatun pistemäärän, se saa merkitä hyväkseen tavallisen, erän aikana hankittujen hyvityspisteiden ja korttipisteiden lisäksi palkkion, joka on 50 % tarjotusta huudosta. Ellei luvattua pistemäärää saavuteta, saa vastapuolue merkitä hyvitys- ja korttipisteidensä lisäksi koko sitoumuksen hyväkseen mikäli ryöstö tapahtuu.

B. Huudot ovat alimmasta (1000 pistettä) korkeimpaan (8000 pistettä) seuraavat:

risti, ruutu, hertta, pata, canasta, kakkos canasta

Jos huuto on yhdessä (esim. 1 ruutu), on huutajan saatava kootuksi vähintään

1000 pistettä. Jos tarjous on kahdessa, on saatava vähintään 2 000 pistettä jne.

1000 - 4000 huudoissa vähennetään käsikortit valmiista peliarvoista.

C. Jos pelaaja voi tai halua korottaa edellisen pelaajan huutoa, sanoo hän “pass”, jolloin vuoro siirtyy myötäpäivään seuraavalle pelaajalle. Huudot jatkuvat kunnes muut kolme peräkkäin ovat passanneet viimeiseen huutoon, jolloin peli voi alkaa.

D. Jos pelaaja uskoo, ettei vastapuolue pysty saavuttamaan luvattua pistemäärää, hän voi omalla vuorollaan tuplata huudon, jolloin huudot päättyvät siihen ja tuplauksen tehnyt pelaaja aloittaa pelin.

E. Jos huutaja saa tuplatun huudon, se saa huutosumman kokonaisuudessaan. Jos huutaja ei saa huutoa, saa ryöstäjä, joka oli tuplannut huudon, merkitä hyväkseen koko huudon kaksinkertaisena mikäli ryöstäjä saa lopetuksen ja muut ryöstön ehdot täyttyvät.
Jos umpipakka kuitenkin loppuu, ennen kuin huuto on saavutettu, mitätöityy tuplaaminen kuten huutokin.

 

Pelaajat pelaavat vuorotellen alkaen jakajan vasemmalla puolella olevasta pelaajasta.

Pelivuorollaan pelaaja

- nostaa kaksi päällimmäistä korttia umpipakasta tai avopakan (= nosto)

- pöytää, jos voi ja tahtoo (= pöytäys)

- laittaa kortin avopakkaan (= lyönti)

 

13. Nosto

A. Pelaaja nostaa vuorollaan kaksi korttia umpipakasta ja lyö yhden kortin avopakkaan.

 

B. Pelaajan nostaessa avopakan, on hänen nostettava vielä yksi kortti umpipakasta.

Kuka tahansa pelaajista saa huomauttaa kortin nostosta umpipakasta jos

nosto on unohtunut tai jää tarkoituksella ottamatta.

 

C. Valinta umpipakan ja avopakan välillä on tehty heti kun pelaaja on koskettanut korttia jommastakummasta pakasta. Samoin valinta on tehty, jos pelaaja jollakin tapaa (ilme, korttien lajittelu jne.) osoittaa ottavansa avopakan edellyttäen, että hänellä on avaus tai avaus on jo suoritettu. Pelaajalle annetaan kuitenkin mahdollisuus laskea onko hänellä tarvittava avauspistemäärä. Vastustaja voi pyytää kilpailuissa tuomarineuvoston puheenjohtaja ja kerhopeleissä pöydän ulkopuolista pelaajaa tarkastamaan onko hänen mahdollista nostaa avopakka. Jos tällöin todetaan, että avopakka on nostettavissa, on se otettava.

 

D.  Avopakka nostetaan edelliseen lukkokorttiin asti, se mukaan lukien. Jos lukkokortteja on useampia peräkkäin hän voi nostaa yhden tai useamman lukkokortin oman vuoronsa aikana.

 

E.  Jos pelaaja ottaa käteensä avopakasta vain päällimmäisen kortin ja unohtaa muut

kortit, toisilla pelaajilla on velvollisuus huomauttaa hänelle siitä. Peli jatkuu normaalisti

mikäli kukaan ei huomaa asiaa.

 

14. Pöytäys

A. Sitoumussambassa saa pöydätä värisarjoja eli samboja, jotka muodostuvat samaa maata olevista, vähintään kolmesta tai korkeintaan seitsemästä numerojärjestykseen asetetusta kortista. Jokereita värisarjojen muodostamisessa ei saa käyttää.

B. Sitoumussambassa saa pöydätä myös kolme tai useampia samannumeroisia kortteja käsittäviä korttiyhdistelmiä tai lisätä jo pöydällä oleviin oman puolueen yhdistelmiin kortteja eli tehdä canastoja. Pelaaja voi pöydätä useampiakin korttiyhdistelmiä kerrallaan.

C. Puolue saa pöydätä samoja korttiyhdistelmiä kuin vastustajakin sekä saa tehdä uuden samannumeroisen canastan jo valmiin lisäksi.

D. Pelaaja ei saa lisätä kortteja vastustajien pöytäyksiin.

E. Pelaaja saa käyttää canastojen pöytäyksissä jokereita ja kakkosia korvaamaan luonnollisia kortteja, mutta jokaisessa canastassa on oltava vähintään kaksi luonnollista korttia ja korkeintaan kaksi apukorttia.

F. Kortti on pöydätty silloin, kun se on asetettu pöydälle kuvapuoli ylöspäin ja ilmeisenä tarkoituksena on pöydätä se. Jos pöydätyn kortin tarkka sijainti on epäselvä, voi kuka tahansa vaatia sen paikan tarkkaa määräämistä. Pöydättäessä apukortteja pelaajan on ilmoitettava mihin korttiyhdistelmään lisäys kuuluu.

G. Avopakasta käteen nostetut kortit saa pöydätä heti.

H. Sääntöjen mukaisesti pöydättyä korttia ei saa ottaa takaisin tai heittää avopakkaan. Sitä ei myöskään saa siirtää toiseen pöytäykseen.

I. Jos pelaaja pöytää kortin väärin, hän saa siirtää sen niin, että se tulee sääntöjen mukaan pöydätyksi. Ellei hän voi tehdä sitä, tulee kortista rangaistuskortti.

J. Saman puolueen pöytäykset pidetään toisen pelaajan edessä.

K. Avopakan päällimmäisen kortin saa suoraan liittää aikaisemmin pöydättyyn sambaan, jos se jatkaa sitä.

L. Pöytäyksen kuudes kortti on aina käännettävä poikittain merkiksi, että sambaan tai canastaan tarvitaan enää yksi kortti. Tämä on ehdottomasti tehtävä. (Mustassa canastassa musta kortti, mikäli on, ja punaiseksi tulevassa punainen kortti).

 

15. Avauspöytäys

 A. Puolueen avauspöytäys on mahdollinen vain silloin, kun pöydättyjen korttien yhteinen pistemäärä on vähintään 15, 50, 90, 120, 150 tai 200 riippuen puolueen peliasemasta pelierän alkaessa. Pelaaja saa pöydätä vaaditun vähimmäispistemäärän useammillakin yhdistelmillä samalla pelivuorolla. Avaajan on ehdottomasti avattava korttiyhdistelmä kerrallaan. Apukortin on oltava aina alimmaisena pöytää vasten. Myös valmis peli käy aina avauksesta.

B. Avauspöytäys voidaan tehdä nostamalla 2 korttia umpipakasta ja asettamalla sääntöjen mukaisesti pöydälle yksi tai useampia pöytäyksiä, joiden yhteinen pistemäärä on sama tai suurempi kuin vaadittu vähimmäispistemäärä

C. Jos avaaja ei saa peliä auki, on vastustajalla oikeus kutsua, kilpailuissa tuomarineuvoston puheenjohtaja ja kerhopeleissä pöydän ulkopuolinen pelaaja tarkastamaan avausta yrittäneen kortit. Jos tällöin todetaan, että avaus on tehtävissä, se on tehtävä. Kilpailuissa tuomarineuvoston harkinnan mukaan voidaan erittäin karkeat avausvirheellisyydet tuomita häviöpeleiksi.

 

D.  Avauksen voi suorittaa siten, että avaajalta menee avaukseen kaikki käsikortit ja hän joko

nostaa avopakan tai kaksi korttia umpipakasta. Pääasia on, että avaajalle jää lyönnin

jälkeen vähintään yksi kortti käteen.

 

E.  Avauksen voi suorittaa esim. mustalla 8-canastalla ja sen jälkeen nostaa avopakka kolmella

8:lla.

 

F. Avauspisteitä laskettaessa kortteja ei saa laskea nurinpäin pöydälle vaan ne on laskettava

kädessä.

 

16. Huutajan avaus

A. Huudon tehnyt pelaaja suorittaa avauksen heti tarjousvuorojen päätyttyä ennen kuin umpipakan päällimmäinen kortti on käännetty avopakan aluksi.
Jos huuto, on ollut korkeintaan kolmessa, on hänen avattava ainakin vähimmäispistemäärällä. Jos avaa mm. kakkossarjalla, on kakkosia oltava vähintään neljä. Valmis samba tai canasta kelpaa myös avaukseksi, sillä hyvityspisteet huomioidaan vähimmäispistemäärän saavuttamiseksi.

B. Kun huuto on tehty neljässä tai enemmän, saa huudon tehnyt avata vähintään kolmen kortin värisarjalla tarjotussa maassa. Jos huuto on tehty neljässä canastassa tai enemmän, saa taas avata vähintään neljällä samannumeroisella kortilla, ei kuitenkaan kolmosilla eikä jokereilla, joista ei voi muodostaa canastoja. Jos sitoumus on tehty neljässä tai useammassa kakkos canastassa, saa avata vähintään neljällä kakkosella, jos canasta-avausta ei haluta pitää aitona saa neljän aidon kortin lisäksi liittää siihen enintään kaksi apukorttia. Samoin saa neljään kakkoseen liittää enintään kaksi jokeria. Maahuudossa on aina avattava tarjotulla maalla tai vähimmäispistemäärällä tai valmiilla pelillä.

C. Ellei huudon tekijä pysty lainkaan avaamaan rangaistaan hänen puoluettaan 1000 miinuspisteellä ja huuto menee toiseksi korkeimman tarjouksen tehneelle pelaajalle jne. Jos kaikki pelaajat ovat hämänneet eikä kukaan voi avata, saa jokainen pelaaja 1 000 miinuspistettä joka tarjouksesta ja peli pelataan sitoumuksetta siten, että käännetään kortti umpipakasta ja jakajan vasemmalla puolella oleva pelaaja aloittaa nostolla, jolloin pelaajat tekevät vähimmäispistemäärä avauksen vuorollaan tilanteen mukaan.

D. Mikäli huuto on tuplattu, on huutajan avaus, kuten se olisi huudotta.

 

17. Avaus huudotta

Jos huutoa ei ole saatu aikaan, on aina avattava ainakin vähimmäispistemäärällä omalla vuorollaan milloin voi ja tahtoo. Jos käyttää kakkossarjaa avatessa on kakkosia oltava vähintään viisi kappaletta vaikka avaukseen tarvittava pistemäärä olisi 15 pistettä.  Huudottoman pelin aloittaa jakajan vasemmalla puolella oleva pelaaja.

 

18. Avopakan sulkeminen

Avopakka suljetaan lyömällä apukortti tai punainen kolmonen poikittain avopakkaan.

 

19. Avauksen jälkeen tehdyt pöytäykset

A. Pelaajan avattua ja päätettyä vuoronsa voi kumpi tahansa saman puolueen pelaajista seuraavilla vuoroillaan nostaa avopakan:

                      pöytäämällä kädestään kaksi tai useampia samannumeroisia kortteja kuin

                        avopakan päällimmäinen kortti riippuen siitä onko pakka lukossa vai ei.

                      – siirtämällä avopakan päällimmäinen kortti samban jatkoksi.

B. Kun avopakassa on apukortti (kakkonen tai jokeri) tai punainen kolmonen se on lukittu. Pelaaja saa vuorollaan nostaa lukitun avopakan vain pöytäämällä kolme samannumeroista luonnollista korttia kuin avopakan päällimmäinen kortti on. Tai jos se käy pöydättyyn sambaan.

C. Sama puolue saa pöydätä useampia samanlaisia värisarjoja.

 

D. Pelaaja, jolla on kädessään vain yksi kortti, ei saa koskaan nostaa sellaista avopakkaa, jossa on vain yksi kortti.

 

20. Canastat ja sambat

A. Sitoumussambassa ei ole avainkortteja, koska samba saa sisältää myös kakkosen ja kolmosen. Samba voi olla esim. tällainen
                      3 - 2 - Ä - K - R - S - 10 tai

2 - 3 - 4 - 5 - 6 - 7 - 8
jokereita ei saa liittää sambaan eikä muita kakkosia kuin sen, joka luonnollisesti jatkaa saman maan sambaa.

B. Valmis samba asetetaan pöydälle kuvapuoli ylöspäin ja sen alin kortti poikittain, jotta pelaajat voivat nähdä mitä kortteja se sisältää.

C. Aitoon canastaan tai kakkos canastaan, ei saa lisätä kortteja.

 

D. Punaisen kakkos canastan saa muodostaa seitsemästä kakkosesta.

E. Musta canasta saa sisältää korkeintaan kaksi apukorttia.

 

21. Kortin lyönti avopakkaan

A. Kortti katsotaan lyödyksi avopakkaan, kun pelaaja erottaa sen muista käsikorteistaan ilmeisenä tarkoituksena laittaa se avopakkaan edellyttäen, että hän lyö sen tai pitää sitä niin, että joku hänen pelitovereistaan näkee kortin kuvapuolen.

B. Pelaajan on päätettävä vuoronsa lyönnillä ja heiton jälkeen hänelle on jäätävä vähintään yksi kortti käteen jotta peli jatkuisi.

C. Lyötyä korttia pelaaja ei saa nostaa takaisin käteensä.

 

22. Mustat kolmoset

A. Pelaajan heitettyä mustan kolmosen avopakkaan seuraava pelaaja voi nostaa avopakan jos sen voi liittää pöydättyyn värisarjaan.

B. Pelaaja saa pöydätä lopettaessaan 3 - 6 mustaa kolmosta, apukortteja ei saa käyttää. 

C. Kädessä ne ovat aina 100 miinuspistettä.

 

23. Punaiset kolmoset

Punaisilla kolmosilla voidaan sulkea avopakka ja ne toimivat silloin apukortteina, ne saa myös liittää samboihin. Punaisella kolmosella voi myös ostaa uuden kortin umpipakasta (myös ennen kuin peli on avattu) ja se on silloin pöydättävä, mutta se tuottaa puolueelle 300 miinuspistettä. Kädessä se on aina 500 miinuspistettä. Värisarjoissa ne ovat 5 pluspistettä.

 

24. Pelin aikana sallitut tarkistukset, huomautukset ja kysymykset

A. Pelaaja saa

- tarkistaa avopakan ennen ensimmäistä lyöntiään (ei koskaan muulloin)

- menossa olevassa pelierässä on kaikenlainen peliä koskeva keskustelu ja ilmeily ehdottomasti kielletty. Jos pelivastustajat yhden huomautuksen jälkeen keskustelevat tai muutoin elehtivät peli on katsottu menetetyksi, jolloin hyvitys on 8 000 pistettä.

- huomauttaa piilokorista.

 

B. Pelaaja saa ainoastaan omalla pelivuorollaan

- kysyä avauspöytäykseen vaadittavan vähimmäispistemäärän tai puolueiden pelipisteitä

- kysyä pelaajilta montako käsikorttia tällä on, kysymykseen on aina vastattava totuudenmukaisesti

- huomauttaa, että hänellä on vain yksi kortti kädessään

- laskea umpipakan korttien lukumäärä, joka on ilmoitettava muille pelaajille

 

C. Kun pelaajalta on kysytty lupaa lopettamiseen, hän saa, ennen vastauksen antamista, kysyä pelaajilta montako käsikorttia heillä on sekä laskea umpipakan korttien lukumäärä. 

 

25. Lopettamislupa

A. Pelaaja saa omalla vuorollaan kysyä pelipariltaan "saanko lopettaa?" (ainoastaan tämä sanamuoto on suositeltava) umpipakasta noston jälkeen. Pelitoverin on vastattava "kyllä" tai "ei" (ei mitään muuta) ja vastaus on kysyjää sitova. Pelaaja saa lopettaa kysymättäkin.

B. Jos pelaaja on pöydännyt kortteja, hänellä ei enää ole oikeutta kysyä lopettamislupaa. Mikäli hän kuitenkin kysyy lopettamislupaa, saa kumpi tahansa vastustajista vaatia pelaajaa lopettamaan tai jatkamaan peliä. Pöydännyt pelaaja saa 300 rangaistuspistettä.

 

C. Mikäli pelaaja kysyy lopetuslupaa ja pöytää ennen kuin on saanut vastauksen saa kumpi tahansa vastustajista vaatia pelaajaa lopettamaan tai jatkamaan peliä. Pelaaja saa 300 rangaistuspistettä.

D. Jos pelaaja saa myöntävän vastauksen lopettamiskysymykseensä tai häntä vaaditaan lopettamaan eikä hän siihen pysty, hänen puoluettaan rangaistaan 300 pisteellä väärästä lopetuksesta.

E Jos pelaaja saatuaan kieltävän vastauksen esittämäänsä lopetuskysymykseen kuitenkin ryhtyy pöytäämään, hänen on tehtävä se siten, että hänelle jää ainakin yksi kortti käteen sen jälkeen, kun hän on heittänyt kortin avopakkaan.

 

F. Mikäli hän kuitenkin, saatuaan kieltävän vastauksen, lopettaa on hänen nostettava vähintään yksi kortti pöytäyksestään käteen joka jää rangaistuskortiksi ja puoluetta rangaistaan 300 pisteellä.

 

26. Lopettaminen

A. Lopetettaessa on aina viimeinen kortti heitettävä avopakkaan.

B. Huutaja saa lopettaa jos haluaa heti kun huuto on saavutettu edellyttäen, että vuorossa oleva pelaaja pystyy sääntöjen mukaisesti pöytäämään käsikorttinsa ja voi heittää vielä yhden kortin avopakkaan.

C. Ryöstäjä saa vuorollaan lopettaa jos haluaa kun se on saanut valmiiksi vähintään yhden samban ja kaksi canastaa, joista toisen on oltava punainen, ja lyö yhden kortin avopakkaan.  

 

27. Hyvitykset korttipisteistä

Pisteet pöydätyistä korteista saa erän loputtua laskea puolueen hyväksi. Huudon oltua neljässä tai vähemmän, huutaja ei saa laskea niitä mukaan saavuttaakseen huudon.  Käsimiinukset vähennetään hyvityspisteistä sitoumuksen oltua neljässä tai vähemmän. Huuto on saavutettu kun

tulos on tasan huudon määrässä esim. 3000, 4000.

 

28. Kiellot

Pelin aikana ei ole sallittua:

– huomauttaa avauspöytäyksen vähimmäispistevaatimuksesta

– huomauttaa, että umpipakka on loppumassa.

– pitkittää peliä tahallisesti.

 

29. Rangaistuspisteet

Rangaistuspisteitä annetaan erän loputtua seuraavasti:

- käteen jääneestä punaisesta kolmosesta                                                          500 p

- pöydälle nostetusta punaisesta kolmosesta                                                      300 p

- käteen jääneestä mustasta kolmosesta                                                             100 p

 

Muut rangaistuspisteet:

- pelaajan tehdessä sitoumuksen ilman avausta                                                 1000 p

 

- jos avausta ei ole suoritettu vastapuolen lopettaessa, jaon

  tai umpipakan loppuessa                                                                                     1000 p

 

- jos pelaaja pöytää avaustarkoituksella eikä pystykään,

  hänen on nostettava kortit takaisin käteen                                                         500 p

 

- jos avatessa on pakko järjestää kortit uudelleen,

  vähimmäispistemäärän saavuttamiseksi ja sen takia on

  nostettava takaisin käteen yksi tai useampia kortteja

  jotka eivät sovi avauspöytäykseen                                                                     300 p

 

- jos pelaaja ilmoittaa lopettavansa eikä voikaan sitä tehdä       

  tai lopettaa saatuaan kieltävän vastauksen

  tai pelaaja kysyy lopetuslupaa pöydättyään kortteja                                        

  tai pöytää ennen kuin on saanut vastauksen                                                      300 p

 

- jos huutaja lopettaa olettaen, että on saanut huudon eikä

  tarvittavaa pistemäärää ole saavutettu, erä katsotaan

  päättyneeksi ja huutajaa rangaistaan                                                                 1000 p

  Ryöstäjä saa tällöin merkitä huudon hyväkseen.

  Lopettamisesta ei silloin anneta pisteitä.

 

- Umpipakasta nosto väärällä vuorolla                                                                   100 p

 

- Avopakan nosto väärällä vuorolla                                                                        100 p

 

30. Huudon saavuttaminen tai ryöstö

A. Huudon ollessa korkeintaan neljässä katsotaan huuto saavutetuksi, kun huutaja valmiissa peleissä ja lopetuspisteissä (joista käsikorttien miinus pisteet, ostetuista punaisista kolmosista sekä mahdolliset erän aikana saadut rangaistuspisteet on vähennetty valmiista peleistä) on saavuttanut tarvittavan pistemäärän. Pöydättyjä kortteja ei lasketa mukaan huudon saavuttamiseksi. Huuto on saavutettu kun tulos on tasan huudon määrässä esim. 3000, 4000.

 

B. Huudon ollessa viidessä tai enemmän saa huutaja hyväkseen myös korttipisteet kaikista pöydätyistä korteista huudon saavuttamiseksi.

C. Jos ryöstäjä lopettaa ennen kuin huuto on saavutettu, merkitään huuto ryöstäjän hyväksi ja huutaja saa ainoastaan laskea erän aikana saamansa hyvityspisteet ja korttipisteet hyväkseen, joista pisteet käsikorteista, ostetuista punaisista kolmosista ja rangaistuspisteet vähennetään.

D. Jos umpipakka loppuu ennen kuin huuto on saavutettu, huuto mitätöidään ja puolueet saavat merkitä hyväkseen vain kertyneet pisteet tavalliseen tapaan.

 

 

31. Huudoton peli

Ellei huutoa ole saatu aikaan, laskevat puolueet hyväkseen erän aikana kertyneet pisteet tavalliseen tapaan.

 

32. Umpipakan viimeinen kortti

A. Kun pelaaja nostaa umpipakan viimeisen kortin ja heittää kortin avopakkaan lopettamatta pelierää, seuraava pelaaja on velvollinen nostamaan avopakan, jos sen päällimmäinen kortti sopii johonkin hänen puolueensa pöytäykseen. Poikkeus: kun pelaajalla on vain yksi kortti kädessään, hän ei saa nostaa avopakkaa jossa on vain yksi kortti.

 

B. Jos seuraava pelaaja ei nosta avopakkaa, erä päättyy, eikä kukaan pelaaja saa enää pöydätä. Jos seuraava pelaaja nostaa avopakan ja heittää kortin avopakkaan lopettamatta pelierää, hänestä seuraavalla pelaajalla on samat oikeudet ja velvollisuudet. Näin jatketaan, kunnes joku pelaajista vuorollaan lopettaa pelierän tai ei nosta avopakkaa.

Jos kukaan pelaajista ei pysty umpipakan loppuessa lopettamaan, lasketaan pisteet tavalliseen tapaan, mutta kumpikaan puolue ei saa lopettamisesta tulevia hyvityspisteitä.

 

Umpipakan 2 viimeistä korttia näytetään, jos toinen tai molemmat on punainen kolmonen, se on pöydättävä. Kolmosen saa myös pöydätä jo pöydässä olevaan sambaan ja pelierä päättyy siihen.

 

33. Virheellisyyksiä umpipakan nostossa

A. Jos pelaaja nostaessaan umpipakan 2 päällimmäistä korttia samalla näkee tai näyttää umpipakan seuraavan tai useamman kortin, hänen on näytettävä muille pelaajille täten paljastetut kortit ja pantava ne takaisin umpipakkaan. Seuraava pelaaja, joka nostaa umpipakasta saa halutessaan sekoittaa sen ennen nostoaan.

B. Jos pelaaja nostaa umpipakasta kolme korttia käteensä, hän ei saa sillä vuorolla pöydätä, mutta hänen on heitettävä yksi kortti avopakkaan. Seuraavalla vuorollaan hän ei saa nostaa avopakkaa ja umpipakasta vain yhden kortin, mutta saa pöydätä ja hänen on heitettävä kortti avopakkaan. 

C. Pelaajan nostettua umpipakasta toisen pelaajan vuorolla, menetellään seuraavasti:

– pelaajan on näytettävä erehdyksessä nostettu kortti vuorossa olevalle vastustajalle mikäli

   sitä ei ole liitetty käsikortteihin. Vastustaja voi ottaa sen tai sekoittaa pakka ennen uuden

   kortin nostoa.

– jos kortti/kortit on liitetty käsikortteihin, ei erehdyksen tehnyt pelaaja saa nostaa

   seuraavalla vuorollaan, vaan hänen on lyötävä yksi kortti avopakkaan. Pari saa 100

   rangaistuspistettä.

 

34. Virheellisen pöytäyksen hyväksyminen

Jos pelierän kuluessa huomataan, että sambasta puuttuu kortti välistä, sitä jatketaan jommastakummasta päästä kunnes siinä on 7 korttia. Puuttuvaa korttia ei saa jälkeenpäin lisätä.

Jos pelaaja on tehnyt sääntöjen vastaisen pöytäyksen ja seuraava pelaaja on jo vuorollaan nostanut umpipakasta tai pöydännyt ilmeisenä tarkoituksenaan nostaa avopakka, ennen kuin virhe huomataan, virheestä ei rangaista.

 

35. Virheellisen pöytäyksen korjaaminen

Kun pelaaja tekee virheellisen pöytäyksen ja virhe huomataan ennen kuin seuraava pelaaja on nostanut umpipakasta tai pöydännyt tarkoituksenaan nostaa avopakka, syyllisen on korjattava virhe heti järjestämällä kortit uudelleen tai lisäämällä kortteja kädestään tai käyttämällä molempia vaihtoehtoja. Avopakkaan heitettyä korttia ei saa kuitenkaan nostaa takaisin käteen. Jos pelaaja voi näin pöydätä kaikki pöydällä olevat kortit, ei rangaistuspisteitä anneta. Mikäli hän ei voi pöydätä kaikkia, pöydällä olevia, kortteja ne katsotaan rangaistuskorteiksi.

Rangaistuskortit säilytetään kuvapuoli ylöspäin pöydällä.

 

Mikäli pöytäyksestä löytyy myöhemmin piilokortti/-kortteja, ne katsotaan rangaistuskorteiksi jotka pelaaja heti omalla vuorollaan pöytään tai heittää avopakkaan. Piilokortti on sellainen joka on jäänyt jonkun kortin alle ja se ei sovi pöydättyyn sambaan tai canastaan ja sitä ei ole huomattu pöytäyksen yhteydessä. Kuka tahansa pelaajista voi huomauttaa tällaisesta kortista.

 

36. Pöytäys väärällä vuorolla

Kaikki väärällä vuorolla pöydätyt kortit ovat rangaistuskortteja jotka voidaan omalla vuorolla pöydätä tai heittää avopakkaan omalla vuorollaan.

 

Pelierän loppuessa ennen kuin virheen tehneen pelaajan vuoro tulee, katsotaan korttien kuuluvan pelaajan käsikortteihin. 

 

37. Virheellinen lyönti

A. Jos pelaaja lyö kortin avopakkaan, nostamatta sitä ennen umpipakasta, ja virhe huomataan, ennen kuin seuraava pelaaja on nostanut, on hänen nostettava 2 korttia ja hänen pelivuoronsa päättyy siihen. Jos seuraava pelaaja nostaa ennen kuin virhe huomataan, peli jatkuu rangaistuksetta.

 

B. Jos pelaaja heittää vuorollaan samanaikaisesti useamman kuin yhden kortin avopakkaan ja virhe huomataan ennen kuin seuraava pelaaja nostaa, saa itse määrätä, mikä kortti jää avopakkaan. Hänen heittämänsä kortti tai kortit jäävät rangaistuskorteiksi. 

 

38.  Näytetyt kortit

A. Jos pelaaja pudottaa kortin kuvapuoli ylöspäin tai pitää korttia niin, että hänen pelitoverinsa näkee sen, sanoin tai elein osoittaa pitävänsä tiettyä korttia kädessään, siitä tulee rangaistuskortti.

B. Jos ensimmäisen pelikierroksen jälkeen löydetään

- kortti väärästä paikasta (esim. lattialta) eikä pystytä kohdentamaan kenenkään pöytäyksiin, kortti laitetaan umpipakkaan ja paikka sekoitetaan. Mikäli umpipakassa on vähemmän kuin kaksi kierrosta kortti laitetaan sivuun eikä lasketa kenenkään hyväksi tai miinukseksi. Kortti otetaan peliin vasta seuraavassa jaossa.

- umpipakasta kortti kuvapuoli ylöspäin, se käännetään ja pakka sekoitetaan uudestaan.

 

39. Rangaistuskortit

A. Rangaistuskortit on jätettävä pöydälle kuvapuoli ylöspäin, mutta niitä ei katsota pöydätyiksi. Seuraavilla pelivuoroilla pelaajan on pöydättävä ne (jos voi) tai heitettävä rangaistuskortti avopakkaan. Huomattakoon, että pelitoveri saa auttaa rangaistuskorttien pöytäämisessä, mutta jos pelaaja, jolla on yksi tai useampia rangaistuskortteja, käyttää hyväkseen peliparin apua, pelipuoluetta rangaistaan 300 pistettä jokaisesta yksittäisestä rangaistuskortista canastaan ja 600 pistettä sambaan.

B. Pöytäykseen ja avopakan nostamiseen voidaan rangaistuskortteja käyttää kuten käsikortteja. Pelipari ei tässäkään tapauksessa saa käyttää rangaistuskortteja apunaan. Jos pelaajalla on pelierän päättyessä rangaistuskortteja pöytäämättä, ne katsotaan hänen käsikorteikseen.

 

40. Pisteet

A. Pöytäkirjan pitäjän täytyy saada laskea molempien puolien saavutetut peruspisteet. Korttipisteet lasketaan avoimesti pöydälle sadan pisteen pinoihin. Kaikilla on oikeus tarkistaa korttipisteet.

Käsikortit on laskettava ja vähennettävä avoimesti pöydällä.

 

B. Jokaisen erän päättyessä lasketaan kummankin puolueen pisteet, merkitään pöytäkirjaan ja lisätään pelin aikaisempien erien pistemäärään. Peli loppuu sen erän päättyessä, jolloin toinen tai molemmat puolueet ovat saavuttaneet 20 000 pisteen rajan tai ylittäneet sen.

C. Jokaisen pelierän pisteet lasketaan yhteen kahtena ryhmänä:

– peruspisteet, jotka käsittävät hyvityspisteet vähennettyinä mahdollisilla rangaistuspisteillä sekä lisättynä sitoumussumma 

– korttipisteet, jotka käsittävät pisteet pöydätyistä korteista, joista vähennetään käsi korttien pisteet.

 

D. Pelaaja joka vahingossa sotkee pöytäyksensä pakkaan ennen pistemäärän laskemista, menettää oikeuden pistemäärään.

E. Pelaajan, joka vahingossa sotkee vastustajan pöytäykset pakkaan ennen pistemäärien laskemista, on hyväksyttävä vastustajan pistevaatimukset sotkettuihin kortteihin nähden.

 

41. Virheelliset pisteet

A. Yhteen/- ja vähennyslaskuvirheen saa korjata ennen pelin päättymistä ja pöytäkirjan allekirjoittamista, jos tällainen korjaus tehdään kesken pelierän, avauksen vähimmäispistemäärä ei muutu.

 

B. Jos pistetilanne on merkitty pöytäkirjaan, sitä ei enää saa oikaista (paitsi yhteen/- ja vähennyslaskuvirheiden osalta) sen jälkeen kun seuraavan erän jako on tehty.