Sitoumussamba

SISÄLLYSLUETTELO

5. Pakan nosto

6. Korttien jako

7. Jako väärällä vuorolla

9. Pelin kulku. Tarjoukset

11. Pöytäys

12. Korttien pistearvot

13. Avauspöytäys

14. Sitoumuspuolueen avaus

15. Avaus sitoumuksetta

16. Avopakan sulkeminen

17. Avauspöytäyksen jälkeen tehdyt pöytäykset

18. Canastat ja värisarjat

20. Mustat kolmoset

21. Punaiset kolmoset

22. Nostot umpipakasta

23. Avopakan nosto avatessa

24. Lukitsemattoman avopakan nosto

25. Lukitun avopakan nosto

26. Pelin aikana sallitut tarkistukset, huomautukset ja kysymykset

27. Lopettamislupa

28. Lopettaminen

29. Hyvitykset korttipisteistä

31. Hyvityspisteet

32. Korttipisteet

33. Rangaistuspisteet

34. Vähimmäispistevaatimukset

35. Sitoumuksen saavuttaminen

36. Sitoumukseton peli

37. Umpipakan viimeinen kortti

38. Virheellisyyksiä umpipakan nostossa

39. Virheellisyyksiä avopakan nostossa

40. Sääntöjenvastaiset pöytäykset

41. Virheellisen pöytäyksen hyväksyminen

42. Virheellisen pöytäyksen korjaaminen

43. Pöytäys väärällä vuorolla

44. Virheellinen heitto

45. Näytetyt kortit

46. Rangaistuskortit

48. Virheelliset pisteet

PELIHARJOITUS

1. Peli

Peli käsittää yhden tai useampia eriä ja päättyy, kun toinen tai molemmat puolueet ovat jonkin erän lopussa saaneet yhteensä vähintään 20 000 pistettä. Korkeimman pistemäärän saavuttanut puolue voittaa pelin. Molempien puolueiden saavuttaessa saman pistemäärän peli on ratkaisematon (tasapeli).

2. Kortit

Pelissä käytetään kolmea 52 korttia sisältävää korttipakkaa ja kuutta jokeria. Pelissä on siis yhteensä 162 korttia, joista 18 on apukortteja (6 jokeria ja 12 kakkosta).

3. Jako

Kortit on tarkastettava ennen ensimmäistä jakoa.

Pelaajat vetävät sekoitetusta ja levitetystä pakasta yhden kortin kukin, tällä määrätään pelin aloittaja. Arvokkaimman kortin vetänyt on aloittaja ja ensimmäinen "työn"tekijä on hänen oikealla puolellaan istuva pelaaja.

Korttien arvojärjestys ylimmästä alimpaan on seuraava:
Ässä-kuningas-rouva-sotamies-10-9-8-7-6-5-4-3-2.
Eri maiden arvojärjestys ylimmästä alimpaan: pata - hertta - ruutu - risti.

Mikäli kaksi pelaajaa vetää samanarvoiset suurimmat kortit heidän on vedettävä pakasta uudet kortit. Tämä ei vaikuta heidän asemaansa muihin pelaajiin nähden. Jos pelaaja vetää jokerin, näyttää useamman kortin tai vetää jonkin pakan neljästä päällimmäisestä tai alimmaisesta kortista, hänen on vedettävä uudelleen.

4. Pelivuoro

Arvoltaan korkeimman kortin vetänyt pelaaja aloittaa pelin. Hänen oikealla puolellaan istuva pelaaja jakaa kortit. Ensimmäisen erän jälkeen jakovuoro on seuraavalla myötäpäivään (vasemmalle).

5. Pakan nosto

Kuka tahansa pelaajista saa sekoittaa pakan, mutta varsinaisen jakajan oikealla puolella olevan pelaajan on nostettava pakka ennen jokaista jakoa suunnilleen keskeltä.

6. Korttien jako

Jokaiselle pelaajalle jaetaan 15 korttia yksitellen kuvapuoli alaspäin, aloitetaan jakajasta vasemmalle myötäpäivään. Loput korteista asetetaan umpipakaksi kuvapuoli alaspäin.
Pelaaja ei saa katsella eikä nostaa korttejaan ennenkuin jako on tehty. Jako alkaa pakan nostosta ja päättyy, kun jokaisella pelaajalla on 15 korttia.
Pelaajien on koko pelin ajan ehdottomasti pidettävä kortit selvästi näkyvissä pöydän pinnan tasolla tai sen yläpuolella.
Jaon tapahduttua käännetään umpipakasta kortti avopakaksi vasta sen jälkeen kun tarjous on loppuunkäsitelty (katso kohta 14 a).

7. Jako väärällä vuorolla

Jos jako tehdään väärällä vuorolla ja se huomataan ennen pelierän alkua, ei tarvita uutta jakoa, vaan aloitusvuoro on sillä pelaajalla, jolla se oikealla pelivuorolla olisi ollut.
Jos väärällä vuorolla tehty jako huomataan pelierän alettua ei uutta jakoa silloinkaan tehdä, vaan peli jatkuu ja seuraavassa jaossa menetellään kuin väärä jakaja olisi ollut jakovuorossa.

8. Uusi jako

Jaon aikana huomataan, ettei pakkaa oltu nostettu
Pelierän ensimmäisen kierroksen aikana huomataan, että

	joku pelaajista on saanut virheellisen määrän kortteja
	jokin kortti on kuvapuoli ylöspäin umpipakassa
	vieras kortti (peliin kuulumattomasta korttipakasta) on umpipakassa tai jonkun pelaajan kädessä

Jos tällainen virhe huomataan pelierän ensimmäisen kierroksen jälkeen, peli jatkuu korjauksetta (poikkeus ks. kohta 7 b).

9. Pelin kulku. Tarjoukset

Jakajan vasemmalla puolella oleva pelaaja aloittaa korttiensa perusteella tarjouksen. Siten saadaan vähitellen aikaan sitoumus, joka velvoittaa puolueen saavuttamaan tarjotun pistemäärän. Vastapuolueen on taas yritettävä estää luvatun pistemäärän saavuttaminen. Jos sitoumuspuolue saavuttaa luvatun pistemäärän, se saa merkitä hyväkseen tavallisen, erän aikana hankittujen hyvityspisteiden ja korttipisteiden lisäksi palkkion, joka on 50 % sitoumussummasta. Ellei luvattua pistemäärää saavuteta, saa vastapuolue merkitä hyvitys- ja korttipisteidensä lisäksi koko sitoumussumman hyväkseen (poikkeus katso kohta 35 c).
Tarjousarvot ovat alimmasta korkeimpaan seuraavat:

   risti
   ruutu
   hertta
   pata
   canasta
   kakkoscanasta

ja on uuden tarjouksen arvossa tai lukumäärässä ylitettävä edellinen tarjous. Jos tarjous on yhdessä (esim. 1 ruutu), on sitoumuspuolueen saatava kootuksi vähintään 1 000 pistettä. Jos tarjous on kahdessa, on saatava vähintään 2 000 pistettä jne.
Ellei pelaaja voi tai halua korottaa edellisen pelaajan tarjousta, sanoo hän “pass”, jolloin tarjousvuoro taas myötäpäivään siirtyy seuraavalle pelaajalle. Tarjousvuorot jatkuvat kunnes muut kolme peräkkäin ovat passanneet viimeiseen tarjoukseen, jolloin peli voi alkaa (viittaus kohdat 11 b ja 13 b).
Jos pelaaja uskoo, ettei vastapuolue pysty saavuttamaan luvattua pistemäärää, hän voi omalla tarjousvuorollaan kaksinkertaistaa tarjouksen, jolloin tarjoukset päättyvät siihen ja kaksinkertaistetun tarjouksen tehnyt pelaaja aloittaa pelin.
Jos sitoumuspuolue saa kaksinkertaistetun sitoumuksen täyttymään, se saa palkkiona 100 % sitoumussummasta 50 %:n asemesta. Jos taas sitoumuspuolue ei saa sitoumusta täytetyksi, saa vastapuolue, joka oli kaksinkertaistanut tarjouksen, merkitä hyväkseen koko sitoumussumman kaksinkertaisena.
Jos umpipakka kuitenkin loppuu ennenkuin sitoumussumma on saavutettu mitätöidään kaksinkertaistaminen kuten sitoumuskin (poikkeus katso kohta 35 e).

Pelaajat pelaavat vuorotellen alkaen jakajan vasemmalla puolella olevasta pelaajasta.

Pelivuorollaan pelaaja

nostaa kaksi päällimmäistä korttia umpipakasta tai avopakan (= nosto)
pöytää, jos voi ja tahtoo (= pöytäys)
laittaa kortin avopakkaan (= heitto)

10. Nosto

Pelaaja nostaa vuorollaan kaksi korttia umpipakasta ja heittää yhden kortin kädestä avopakkaan, mutta jos hän nostaa avopakan saa hän kuitenkin vielä nostaa yhden kortin umpipakasta.
Pelaajalla on aina pelivuorollaan oikeus nostaa käteensä umpipakan kaksi päällimmäistä korttia. Eräin edellytyksin hän voi sen asemesta ottaa avopakan (ks. kohdat 11 k ja 24). Valinta umpipakan ja avopakan välillä on tehty heti kun pelaaja on koskettanut korttia jommasta kummasta pakasta. Samoin valinta on tehty, jos pelaaja pöytää kortteja ilmeisesti pyrkien nostamaan avopakan.
Kun pelaaja on osoittanut, että hänellä on oikeus nostaa avopakan päällimmäinen kortti, hän saa nostaa pakan seuraavaan lukkokorttiin saakka (lukkokortti mukaan lukien). Jos lukkokortteja on useampia peräkkäin hän voi nostaa yhden tai useamman lukkokortin.
Jos pelaaja ottaa käteensä avopakasta vain päällimmäisen kortin ja unohtaa muut kortit, toisilla pelaajilla on velvollisuus huomauttaa hänelle siitä. Pelaajalla on oikeus ottaa nämä kortit, kunnes seuraava pelaaja nostaa, minkä jälkeen ne muodostavat uuden avopakan. Jos tällä tavoin on jäänyt punainen kolmonen tai apukortti avopakkaan, pakka jää lukituksi.

11. Pöytäys

Sitoumussambassa saa pöydätä värisarjoja (eli samboja eli sekvenssejä), jotka muodostuvat samaa maata olevista, vähintään kolmesta tai korkeintaan seitsemästä numerojärjestykseen asetetusta kortista.
Jokereita värisarjojen muodostamisessa ei saa käyttää.
Sitoumussambassa saa pöydätä myös kolme tai useampia samannumeroisia kortteja käsittäviä korttiyhdistelmiä tai lisätä jo pöydällä oleviin oman puolueen yhdistelmiin kortteja eli tehdä canastoja. Pelaaja voi pöydätä useampiakin korttiyhdistelmiä kerrallaan.
Puolue saa pöydätä samoja korttiyhdistelmiä kuin vastustajakin sekä saa tehdä uuden samannumeroisen canastan jo valmiin lisäksi.
Pelaaja ei saa lisätä kortteja vastustajien pöytäyksiin.
Pelaaja saa käyttää canastojen pöytäyksissä jokereita ja kakkosia korvaamaan luonnollisia kortteja, mutta jokaisessa canastassa on oltava vähintään kaksi luonnollista korttia ja korkeintaan kaksi apukorttia.
Kortti on pöydätty silloin, kun se on asetettu pöydälle kuvapuoli ylöspäin ja ilmeisenä tarkoituksena on pöydätä se. Jos pöydätyn kortin tarkka sijainti on epäselvä, voi kuka tahansa vaatia sen paikan tarkkaa määräämistä. Pöydättäessä apukortteja pelaajan on ilmoitettava mihin korttiyhdistelmään lisäys kuuluu.
Avopakasta käteen nostetut kortit saa pöydätä heti.
Sääntöjen mukaisesti pöydättyä korttia ei saa ottaa takaisin tai heittää avopakkaan. Sitä ei myöskään saa siirtää toiseen pöytäykseen.
Jos pelaaja pöytää kortin väärin, hän saa siirtää sen niin, että se tulee sääntöjen mukaan pöydätyksi. Ellei hän voi tehdä sitä, sovelletaan kohtaa 46.
Saman puolueen pöytäykset pidetään toisen pelaajan edessä.
Avopakan päällimmäisen kortin saa suoraan liittää aikaisemmin pöydättyyn värisarjaan, jos se jatkaa sitä.
Pöytäyksen kuudes kortti on aina käännettävä poikittain merkiksi, että värisarjaan tai canastaan tarvitaan enää yksi kortti. Tämä on ehdottomasti tehtävä. (Sekacanastassa musta kortti, mikäli on, ja puhtaaksi tulevassa punainen kortti).

12. Korttien pistearvot

Jokaisen erän jälkeen pelaajia hyvitetään pöydätyistä korteista seuraavasti:

jokeri	50 pistettä
ässä ja kakkonen	20 pistettä
kuningas, rouva, sotamies, 10, 9, 8	10 pistettä
7, 6, 5, 4 ja musta 3	5 pistettä

Jokerilla tai kakkosella, joka pöytäyksessä edustaa luonnollista korttia, on aina alkuperäinen arvonsa. Pöytäämättä jääneistä korteista vähennetään pisteitä edellä olevan taulukon mukaisesti.

13. Avauspöytäys

Puolueen avauspöytäys on mahdollinen vain silloin, kun pöydättyjen korttien yhteinen pistemäärä on vähintään 15, 50, 90, 120, 150 tai 200 riippuen puolueen peliasemasta pelierän alkaessa. Pelaaja saa pöydätä vaaditun vähimmäispistemäärän useammillakin yhdistelmillä samalla pelivuorolla. Avaajan on ehdottomasti avattava korttiyhdistelmä kerrallaan. Apukortin on oltava aina alimmaisena pöytää vasten. Myös valmis peli käy aina avauksesta.
Avauspöytäys voidaan tehdä nostamalla 2 korttia umpipakasta ja asettamalla sääntöjen mukaisesti pöydälle yksi tai useampia pöytäyksiä, joiden yhteinen pistemäärä on sama tai suurempi kuin vaadittu vähimmäispistemäärä
Jos avausta tekevä ei saa peliä auki vastustajalla on oikeus kutsua kilpailujen tuomarineuvoston jäsen tarkastamaan avausta yrittäneen kortit. Jos tällöin todetaan, että avaus on tehtävissä, se on tehtävä. Tuomarineuvoston harkinnan mukaan voidaan erittäin karkeat avausvirheellisyydet tuomita häviöpeleiksi. Kerhopeleissä avauksen tarkastajana voi olla toisen pelipöydän pelaaja.

14. Sitoumuspuolueen avaus

Sitoumuksen tehnyt pelaaja suorittaa avauksen heti tarjousvuorojen päätyttyä ennenkuin umpipakan päällimmäinen kortti on käännetty avopakan aluksi seuraavasti:
Jos sitoumus on ollut korkeintaan kolmessa on hänen avattava ainakin vähimmäispistemäärällä. Jos avaa mm. kakkossarjalla, on kakkosia oltava vähintään neljä. Valmis värisarja tai canasta kelpaa myöskin avaukseksi, sillä hyvityspisteet huomioidaan vähimmäispistemäärän saavuttamiseksi.
Jos sitoumus on tehty neljässä tai enemmän, saa sitoumuksen tehnyt avata kolmen kortin värisarjalla tarjotussa maassa. Jos sitoumus on tehty neljässä canastassa tai enemmän, saa taas avata vähintään neljällä samannumeroisella kortilla, ei kuitenkaan kolmosilla eikä jokereilla, joista ei voi muodostaa canastoja. Jos sitoumus on tehty neljässä tai useammassa kakkoscanastassa, saa avata vähintään neljällä kakkosella. Ellei canasta-avausta halua pitää aitona saa tietenkin neljän aidon kortin lisäksi liittää siihen enintään kaksi apukorttia. Samoin saa neljään kakkoseen liittää enintään kaksi jokeria. Ellei sitoumuksen tekijä voi avata tarjouksen mukaisesti, saa hän myöskin avata vähimmäispistemäärällä.
Ellei sitoumuksen tekijä pysty lainkaan avaamaan rangaistaan hänen puoluettaan 1 000 miinuspisteellä ja sitoumus menee toiseksi korkeimman tarjouksen tehneelle pelaajalle jne. Jos kaikki pelaajat ovat hämänneet eikä kukaan voi avata, saa jokainen pelaaja 1 000 miinuspistettä joka tarjouksesta ja peli pelataan sitoumuksetta siten, että käännetään kortti umpipakasta ja jakajan vasemmalla puolella oleva pelaaja aloittaa nostolla, jolloin pelaajat tekevät vähimmäispistemäärä avauksen vuorollaan tilanteen mukaan.
Mikäli sitoumustarjous on tuplattu sitoumuspuolueen avaus on kuten avaus sitoumuksetta (katso kohta 15).

15. Avaus sitoumuksetta

Jos sitoumusta ei ole saatu aikaan, on aina avattava ainakin vähimmäispistemäärällä omalla vuorollaan milloin voi ja tahtoo. Jos käyttää mm. kakkossarjaa avatessa on niitä kuitenkin oltava vähintään viisi kappaletta. Sama koskee myöskin sitoumuspuolueen vastapuoluetta. Sitoumuksettoman pelin aloittaa jakajan vasemmalla puolella oleva pelaaja.

16. Avopakan sulkeminen

Avopakka suljetaan heittämällä apukortti tai punainen kolmonen poikittain avopakkaan.

17. Avauspöytäyksen jälkeen tehdyt pöytäykset

Pelaajan avattua ja päätettyä vuoronsa voi kumpi tahansa saman puolueen pelaajista seuraavilla vuoroillaan nostaa avopakan:

	pöytäämällä kädestään kolme tai useampia samannumeroisia kortteja kuin avopakan päällimmäinen kortti
	siirtämällä avopakan päällimmäisen kortin värisarjaan jatkoksi.

Kun avopakassa on apukortti (kakkonen tai jokeri) tai punainen kolmonen se on lukittu. Pelaaja saa vuorollaan nostaa lukitun avopakan vain pöytäämällä kolme samannumeroista luonnollista korttia kuin avopakan päällimmäinen kortti on. Tai jos se käy pöydättyyn värisarjaan.
Sama puolue saa pöydätä useampia samanlaisia värisarjoja.
Pelaaja, jolla on kädessään vain yksi kortti, ei saa koskaan nostaa sellaista avopakkaa, jossa on vain yksi kortti.

18. Canastat ja värisarjat

Sitoumussambassa ei ole avainkortteja, koska värisarja saa sisältää myöskin kakkosen ja kolmosen. Värisarja voi olla esim. tällainen

3 - 2 - Ä - K - R - S - 10 tai
2 - 3 - 4 - 5 - 6 - 7 - 8

jokereita ei saa liittää värisarjaan eikä muita kakkosia kuin sen, joka luonnollisesti jatkaa saman maan värisarjaa.
Valmis värisarja asetetaan pöydälle kuvapuoli ylöspäin ja sen alin kortti poikittain, jotta pelaajat voivat nähdä mitä kortteja se sisältää.
Aitoon canastaan ei saa lisätä kortteja.
Aidon kakkoscanastan saa muodostaa seitsemästä kakkosesta.
Sekacanasta saa sisältää korkeintaan kaksi apukorttia.

19. Heitto

Kortti katsotaan heitetyksi avopakkaan, kun pelaaja erottaa sen muista käsikorteistaan ilmeisenä tarkoituksena laittaa se avopakkaan edellyttäen, että hän heittää sen tai pitää sitä niin, että joku hänen pelitovereistaan näkee sen kuvapuolen.
Pelaajan on päätettävä vuoronsa heitolla ja heiton jälkeen hänelle on jäätävä vähintään yksi kortti käteen jotta peli jatkuisi.
Heitettyä korttia pelaaja ei saa nostaa takaisin käteensä.

20. Mustat kolmoset

Pelaajan heitettyä mustan kolmosen avopakkaan seuraava pelaaja voi nostaa avopakan jos sen voi liittää pöydättyyn värisarjaan.
Pelaaja saa pöydätä lopettaessaan 3 - 6 mustaa kolmosta, apukortteja ei saa käyttää.
Kädessä ne ovat aina 100 miinuspistettä.

21. Punaiset kolmoset

Punaisilla kolmosilla voidaan sulkea avopakka ja ne toimivat silloin apukortteina, ne saa myöskin liittää värisarjoihin. Punaisella kolmosella voi myös ostaa uuden kortin umpipakasta (myös ennen kuin peli on avattu) ja se on silloin pöydättävä, mutta se tuottaa puolueelle 300 miinuspistettä. Kädessä se on aina 500 miinuspistettä. Värisarjoissa ne ovat 5 pluspistettä.

22. Nostot umpipakasta

Pelaaja nostaa vuorollaan kaksi korttia umpipakasta ja heittää yhden kortin kädestään avopakkaan, mutta jos hän nostaa avopakan saa hän kuitenkin vielä nostaa yhden kortin umpipakasta.

23. Avopakan nosto avatessa

Kun sitoumuksen tehnyt on avannut ja sen jälkeen käännetty avopakan ensimmäinen kortti sopii hänen pöytäämäänsä värisarjaan, myöskin kakkonen ja kolmonen, saa hän liittää sen värisarjaansa ja vielä ottaa yhden kortin umpipakasta. Muussa tapauksessa hän nostaa kaksi korttia umpipakasta ja heittää yhden kortin avopakkaan.
Avauspistemäärä on aina pöydättävä kädestä eikä siis saa laskea avopakan päällimmäistä korttia mukaan avauspistemäärään. Paitsi avausta, on siis kädessä sen lisäksi oltava pakan nostoon tarvittavat kortit.

24. Lukitsemattoman avopakan nosto

Edellyttäen, että avaus on suoritettu tai että pelaaja samalla voi suorittaa vaaditun avauksen käsikorteillaan, avopakan saa nostaa kahdella samannumeroisella kortilla kädestä kuin avopakan päällimmäinen kortti. Jokereita ei kuitenkaan saa nostaa. Kakkosia ja kolmosia ei saa koskaan nostaa käsikorteilla, vaan ainoastaan siirtokortteina jos ne muodostavat jatkon jo pöydätyille värisarjoille. Valmiiseen värisarjaan ei kuitenkaan saa lisätä kortteja.
Jos avopakan päällimmäinen kortti sopii canastapöytäykseen, sen saa kuitenkin nostaa vain kahdella samannumeroisella kortilla kädestä ja jos pöytäyksessä on jo ennestään neljä tai useampia kortteja - apukortit mukaan luettuina - on muodostettava uusi canastasarja pöydälle.
Lukitsematon avopakka on aina nostettava kokonaisuudessaan.

25. Lukitun avopakan nosto

Lukittu avopakka nostetaan aina vain päällimmäiseen poikittaiseen korttiin saakka, se mukaan luettuna. Jos on useampia poikittaisia kortteja välittömästi päällekkäin, ne saa kaikki nostaa.
Jos avopakan päällimmäinen kortti sopii värisarjan jatkoksi, sen saa aina nostaa, myöskin silloin kun kyseessä oleva kortti on kakkonen tai kolmonen.
Lukitun avopakan saa nostaa vain kolmella samannumeroisella kortilla kädestä ja jos puolueella on jo samannumeroinen pöytäys käsittäen vähintään neljä korttia - apukortit mukaan luettuina, on muodostettava uusi canastasarja pöydälle.
Jos avopakkaan vielä noston jälkeen jää punaisia kolmosia tai apukortteja on se edelleen lukittu.

26. Pelin aikana sallitut tarkistukset, huomautukset ja kysymykset

Pelaaja saa

	tarkistaa avopakan ennen ensimmäistä heittoaan (ei koskaan muulloin)
	menossa olevassa pelierässä on kaikenlainen peliä koskeva keskustelu ja ilmeily ehdottomasti kielletty. Jos pelivastustajat yhden huomautuksen jälkeen keskustelevat tai muutoin elehtivät, peli on katsottu menetetyksi, jolloin hyvitys on 8 000 pistettä.

Pelaaja saa ainoastaan omalla pelivuorollaan

	kysyä avauspöytäykseen vaadittavan vähimmäispistemäärän tai puolueiden pelipisteitä
	kysyä joltakin pelaajalta, montako käsikorttia tällä on, kysymykseen on aina vastattava totuudenmukaisesti
	huomauttaa, että hänellä on vain yksi kortti kädessään
	laskea umpipakan korttien lukumäärä, joka on ilmoitettava muille pelaajille.

Kun pelaajalta on kysytty lupaa lopettamiseen, hän saa, ennen vastauksen antamista, käyttää kohdassa 26 b mainittuja oikeuksia hyväkseen.

27. Lopettamislupa

Pelaaja saa omalla vuorollaan kysyä pelipariltaan "saanko lopettaa?" (ainoastaan tämä sanamuoto on suositeltava) umpipakasta noston jälkeen. Pelitoverin on vastattava "kyllä" tai "ei" (ei mitään muuta) ja vastaus on kysyjää sitova. Ennenkuin pelipari vastaa, hän saa käyttää kohdan 26 b) suomia oikeuksia hyväkseen. Pelaaja saa lopettaa kysymättäkin.
Pelaajan on lopetettava (mikäli hän voi), jos hän ennen lopettamiskysymystä pöytää tai osoittaa aikovansa pöydätä, riippumatta pelitoverin vastauksesta.
Jos pelaaja pöytää tai osoittaa aikovansa pöydätä ennenkuin hän on saanut pelipariltaan vastauksen, peruuttaa kysymyksensä tai antaa muita tietoja tai, jos hän pelitoverin antaessa kieltävän vastauksen, antaa muita tietoja, saa kumpi tahansa vastustajista vaatia pelaajaa lopettamaan (jos tämä voi) tai jatkamaan peliä.
Jos pelaaja saa myöntävän vastauksen lopettamiskysymykseensä tai häntä vaaditaan 27 c -kohdan mukaan lopettamaan eikä hän siihen pysty, hänen puoluettaan rangaistaan 100 pisteellä.
Jos pelaaja saatuaan kieltävän vastauksen esittämäänsä lopetuskysymykseen kuitenkin ryhtyy pöytäämään lopettamistarkoituksessa, hänen on tehtävä se siten, että hänelle jää ainakin yksi kortti käteen sen jälkeen, kun hän on heittänyt kortin avopakkaan. Pöytäämättä jääneet kortit tai kortti on nostettava käteen ja puoluetta rangaistaan 100 pisteellä.

28. Lopettaminen

Lopetettaessa on aina viimeinen kortti heitettävä avopakkaan.
Sitoumuspuolue saa lopettaa jos haluaa heti kun sitoumussumma on saavutettu edellyttäen, että vuorossa oleva pelaaja pystyy sääntöjen mukaisesti pöytäämään käsikorttinsa ja voi heittää vielä yhden kortin avopakkaan.
Sitoumuspuolueen vastapuolue saa vuorollaan lopettaa jos haluaa kun se on saanut valmiiksi vähintään yhden värisarjan ja kaksi canastaa, joista toisen ainakin on oltava aito, sekä samoin edellytyksin kuin edellisessä kohdassa.

29. Hyvitykset korttipisteistä

Pisteet pöydätyistä korteista saa erän loputtua laskea puolueen hyväksi, mutta sitoumuksen oltua neljässä tai vähemmän, sitoumuspuolue ei saa laskea niitä mukaan sitoumussummaa saavuttaakseen, vaan ne lisätään vasta sitten, kun on todettu, että puolue hyvityspisteillä on saavuttanut sitoumus-summan. Käsimiinukset vähennetään hyvityspisteistä sitoumuksen oltua neljässä tai vähemmän.

30. Kiellot

Pelin aikana ei ole sallittua

	muistuttaa nostamaan ylimääräinen kortti umpipakasta
	huomauttaa, että siirtokortti on heitetty avopakkaan
	huomauttaa avauspöytäyksen vähimmäispistevaatimuksesta
	huomauttaa, että umpipakka on loppumassa.

31. Hyvityspisteet

Valmiista sarjoista puoluetta hyvitetään seuraavasti:

aito kakkoscanasta	3 000 p
seka kakkoscanasta	2 000 p
värisarja	1 500 p
aito ässäcanasta	1 000 p
seka ässäcanasta	500 p
aito canasta	500 p
seka canasta	300 p
lopettaminen	300 p

32. Korttipisteet

Jokeri	50 p
Ässä ja kakkonen	20 p
Kuningas, rouva, sotamies, 10, 9, 8	10 p
7, 6, 5, 4 ja musta 3